Ground Control 2: Operation Exoduksessa sota on kovaa. Pelaaja heitetään keskelle pahan imperiumin ja Northern Star Alliancen välistä veristä sisällissotaa . Kapinallisten viimeinen linnake, Morningstar-planeetta on epätoivoisen vastarinnan keskus. Pelaajan alter-egona toimii kapteeni Jacob Angelus. Hän on taistelukentältä noussut upseeri, tehtävänään johtaa NSA:n, myöhemmin Viron-rodun joukkoja pelin kahden kampanjan läpi. Puitteet juonelle eivät ole kovinkaan omaperäiset, joten kliseisiin kompastutaan usein.
Itse peli on suoraviivaista reaaliaikastrategiaa pienin höystöin. Resursseja ei kerätä, mutta sotamenestys tuo aquisition pointseja. Pisteillä sitten shoppaillaan kalustolistasta mieluisin kalusto kentälle. Kalusto on tuttua muista reaaliaikastrategioista. Pelistä löytyy erilaisia panssarivaunuja, lentohärveleitä ja jalkaväkiyksiköitä kymmenkunta per osapuoli. Erikoisin piirre kalustossa on Viron-rodun mahdollisuus sulauttaa kaksi yksikköä yhdeksi kovemmaksi yksiköksi. Kaikkien kalustojen kesken vallitsee yllättävän onnistunut tasaväkisyys. Mikään laite ei nouse itsessään ylivoimaiseksi taistelukentän valtiaaksi.
Ground Control 2:den taistelut soditaan löysällä realismilla.Ylämäkeen sotiminen antaa kiipijälle miinusta, metsä ja kaupungin talot kuuluvat jalkaväelle ja antavat suojaa, tankkien heikoin kohta on aina sivulla ja takaa. Säännöt tuovat peliin mukavasti taktikoinnin tarvetta � valitettavasti tekoäly on älykääpiö ja rynnii aina vain päin. Hyvin toteutettu kevyt taktikointi jääkin pahasti jalkoihin yksinpelissä, mutta moninpelissä se on avain pystyssä pysymiseen.
Ground Control 2: Operation Exodus on kauniin näköinen peli ja sen 3D-moottorista otetaan kaikki irti. Äänimaailma on uskottavan scifiä ja ääniraidalla soi nykystandardin mukainen sinfoniaorkesteri. Pelissä on kuitenkin pulmansa. Se on niin takuuvarmasti tehty paketti että se ei yllätä ollenkaan yksinpelinä. Moninpelinä Ground Control 2 on kuitenkin toimiva tosiaikanaksu.
