Grand Theft Auto: Chinatown Wars

03.04.2009

GTA-pelisarja on tunnetusti tarkoitettu aikuisille, ja niinpä moni voikin tyhmyyspäissään kuvitella, että Nintendo DS:lle tehty Chinatown Wars on jotenkin lapsellinen, vesitetty tai perskätisesti tehty rahastusyritys. Se olisi kuitenkin suuri virhe, sillä kyseessä on kiistatta paitsi yksi parhaista Nintendo DS:n peleistä, myös täydellisesti pelisarjan henkeen sopiva tuote. Siitä kertoo myös pelin 18 vuoden ikäraja.

Pelin sankari on tällä kertaa Hongkongista Amerikkaan saapuva pilalle hemmoteltu Huang Lee. Huangin isä oli triadiporukan johtaja, mutta onnistui pääsemään hengestään. Rikollispuuhien johtajaksi nousee Huangin setä, jolle Huangin pitäisi viedä johtajuutta symboloiva seremoniallinen miekka. Valitettavasti leuku häviää heti Huangin noustua koneesta ja Huang itse yritetään tappaa. Tämän seurauksena perheen nauttima kunnioitus ja vaikutusvalta romahtaa. Vaan mitäs pienistä – pohjaltahan on hyvä ponnistaa.

Siinä missä GTA IV kertoi karun tarinan siitä, miten kosto ja väkivalta syövät ihmisen sielua, Chinatown Wars ei yritä luoda yhtä paatoksellista tunnelmaa. Nyt peli keskittyy enemmän huumoriin, mutta tuttuun tapaan peli on jälleen käsikirjoitettu erinomaisen hyvin. Peli sijoittuu Liberty Cityyn, ja vaikka ympäristöt ovatkin pelkistettyjä, tuttuja paikkoja löytyy vaikka kuinka.

Itse peli seuraa klassista GTA-kaavaa: pelaaja juoksee ympäri kaupunkia ja suorittaa tehtäviä, jotka edistävät pelin juonta. Sen lisäksi tarjolla on paljon erilaista muuta puuhaa. Yksi tärkeimmistä muista toimista on huumekauppa: ostamalla halvalla ja myymällä kalliilla Huang tekee hyvän tilin, jos onnistuu pysymään poissa poliisin hyppysistä. Tämä pelin osuus muistuttaa vahvasti takavuosien klassikkoa, Drug Warsia, eikä oikeastaan ole juuri sitä syvällisempi. Sen ansiosta kyseessä onkin ensimmäinen GTA-peli, jossa rahasta ei oikeastaan tule pulaa edes pelin alussa, jos pelaaja vain viitsii tehdä diilit fiksusti.

Ehkä hauskinta on se, miten monella tavalla ja taitavasti peli hyödyntää DS:n kosketusnäyttöä. Olipa kyseessä auton käynnistäminen johtoja räpläämällä, raaputusarpojen osto, jengiläisten tatuointi, veteen joutuneesta autosta pakeneminen rikkomalla takaikkuna tai mikä tahansa muu pelin lukuisista ja nokkelista osioista, kosketusnäytön hiplaaminen on jatkuvasti hauskaa. Itse pelin tapahtumat käydään läpi ylemmässä ruudussa, mutta alemman ruudun kosketusnäytön avulla pelaaja voi milloin tahansa käyttää karttaa, säätää asetuksia, vaihtaa aseita ja tehdä muita valintoja. Järjestely on todella toimiva. Päätös tehdä Chinatown Wars DS:lle on selvästi oikea: tämä peli ei mitenkään voisi olla yhtä hauska jollakin muulla laitteella.

Nintendo DS:n kosketusnäyttö on hauska, mutta konsoli ei ole mikään tehopeto. Siksi onkin hiukan yllättävää, että myös pelin 3d-grafiikat tekevät vaikutuksen. Pelin ruudunpäivitys ei kiihkeimmilläänkään juuri yskähtele, ja tyylitelty grafiikka on yllättävän tarkkaa ja eläväistä.

Ajomalli ei tietenkään ole kovin realistinen, mutta se toimii hyvin. Poliisin välttely tapahtuu nyt toiminnallisemmin: pelkän pakenemisen sijasta on usein tehokkaampaa pistää poliisiautot lunastuskuntoon. Kaahailu on ylipäätänsä hiukan romunrallinomaisempaa kuin aiemmissa sarjan peleissä

Grand Theft Auto: Chinatown Wars on riemastuttava kokonaisuus. Se ottaa kaiken irti Nintendo DS:n teknologiasta ja tarjoaa täysverisen GTA-kokemuksen. Oikeastaan siitä löytyy enemmän todellista innovaatiota kuin sarjan isoille konsoleille tehdystä edellisestä osasta. Kun koko paketti on vielä hiottu esimerkillisen hyvään kuosiin, on vaikea kuvitella, miten Chinatown Wars voisi realistisesti olla enää tätä parempi peli.

PÄÄSTÖTODISTUS
Kauttaaltaan laadukas taskussa kannettava GTA-peli