Kaikki Nintendo 64:llä GoldenEye-peliä pelanneet ovat varmasti odottaneet nykykonsoleille ilmestyvää GoldenEye: Rogue Agentia. Valitettavasti riemuun ei ole aihetta.
Rogue Agentissa omaksutaan Goldfingerin palkkalistoille liittyneen, MI6:sta ulos potkitun ammattitappajan rooli ja lähdetään taistelemaan Dr. No’n kätyreitä vastaan. Luvassa on kunnon räiskintäepisodi, mutta nykystandardeilla huono sellainen. Tapahtumapaikoissa ei hyödynnetä pelin teemaa, kenttäsuunnittelu on huonoa, grafiikka keskinkertaista, eikä uutta GoldenEyeta ole muutenkaan hauska pelata.
Kattavat moninpeliominaisuudet tuovat peliin jonkinlaista viihdearvoa, mutta pelimekaniikan ongelmat, kuten tahmaiset kontrollit, torpedoivat pahoin myös moninpeliä. Kavereiden kanssa pelaaminenkaan ei tarjoa sellaisia kokemuksia, joita ei muista peleistä saisi.
GoldenEye: Rogue Agentia vaivaa keskinkertaisuus. Mitään hirmuisia mokia kokonaisuuteen ei kenttäsuunnittelua lukuun ottamatta ole eksynyt, mutta kun äänimaailma on pelin ainoa selkeästi hyvä osa-alue, ei lopputulosta voi hyvällä tahdollakaan kehua. Maailmassa on nähty niin monta hyvää räiskintäpeliä, että tällainen keskitason paketti hukkuu väkisinkin massaan. Edes mielenkiintoinen lähtökohta ei onnistu pelastamaan mitään. GoldenEye: Rogue Agent ei ole edeltäjänsä arvoinen jatko-osa, eikä hyvä peli millään mittarilla.