Gears of War on yksi hypetetyimmistä Xbox 360 -peleistä. Pelin tehnyt Epic Games ansaitsi aikoinaan kannuksensa Unreal-sarjan peleillä, ja odotukset etenkin Gears of Warin ulkonäön suhteen ovat olleet korkealla. Peli ei onneksi tuota pettymystä: se on poskettoman hyvän näköinen.
Pelin päähenkilö Marcus Fenix kaivetaan vankilasta takaisin armeijan harmaisiin, sillä Sera-planeetan uumenista puskeva locust-armeija saattaa koko ihmiskunnan kohtalon vaakalaudalle. Pelissä käydäänkin kovan luokan sotaa niin kaupungeissa kuin locustien täyttämissä maanalaisissa luolissa. Massiivisen sivilisaation kauniilla raunioilla kelpaa tepastella.
Vaikka kyseessä on toimintapeli, Gears of Warin pelimalli on hiukan erilainen. Se näyttää ensi vilkaisulla suoraviivaiselta räiskintäpeliltä, mutta ”rynni ja ammu” -ratkaisut loistavat poissaolollaan. Siinä missä vaikkapa Halossa voi juosta varsin vapaasti vihollislaumoja päin ja antaa aseiden laulaa, Gears of Warissa se on itsemurha.
Suojan käyttäminen on kaiken a ja o. Kun vihollisen sarjatuli alkaa, Fenixin ja vastustajan välissä on parempi olla kivipaasi tai muu esine, jonka taakse voi maastoutua. Suojasta toiseen loikkiminen ja vihollisen suojaamattomaan kylkeen tai selustaan koukkaaminen ovatkin hauska puuhaa.
Hupia lisää se, että asearsenaali ja hahmot ovat miellyttävän karuja tyyppejä – täällä eivät mitkään sirot kung fu -taiteilijat juhli. Fenixin poppoo koostuu massiivisista äijänrötkäleistä, joiden arpiset kasvonpiirteet on veistetty kirveellä ja jotka nassuttavat aamiaismurojen sijasta puhdasta bensaa, johon on pilkottu käsikranaatteja.
Näin puhdasverisen ja sujuvan räiskintäpelin näkee harvoin. Yksinpelikampanja tosin on ohi jo parissa illassa. mutta pysyypä ainakin tunnelma voimakkaana alusta loppuun – ja lisähupiahan saa halutessaan Xbox Livestä, jossa taisteluun voi osallistua kahdeksan korstoa.
Päästötodistus: Rankinta räiskintää miesmuistiin.
