Yo man, wazzup? Eipä paljon mitään tämän pelin jälkeen. Flow: Urban Dance Uprising tuo hip-hopin ja breakdancen tanssimattopeleihin. Harmi vain, että homma jää pahasti puolitiehen.
Flow on päällisin puolin kunnossa. Tanssipeleille toissijainen grafiikka on melko hyvää, musiikkipuoli on pääasiallisesti ihan oikeaa hip-hopia, ja 50 biisin esiintyjien joukosta löytyvät esimerkiksi Sugar Hill Gang, Kurtis Blow sekä Eric B & Rakim. Kymmenen pelihahmon ja kuuden erilaisen pelimuodon kokonaisuus ei vain jaksa oikein kiinnostaa.
Juonen tarkoituksena on, yllätys yllätys, tanssia hyvin sekä kerätä mainetta ja kunniaa. Mitä paremmin mattoaan talloo, sen paremmin pelihahmo ruudulla tanssii. Jos matolla kompuroi, pelihahmokin kompastelee jalkoihinsa. Hyvien suoritusten avulla avataan uusia biisejä, pelihahmoja ja tanssiareenoita. Mukana on myös täysin turha EyeToy-tuki, jonka ainoana toimintona voi katsella itseään pelaamassa peliä. Eli siis digitaalinen peili, olipa oivallus.
Kaiken lisäksi pelin vaikeustasot heittelehtivät hassusti. Helppo taso on todella helppo, mutta medium on lähes mahdoton ja vaikea on aivan hullun hankala. Useampi vaikeustaso olisi ollut poikaa.
Flow on lähes suora Dance Dance Revolution –klooni. Mukana on jopa se kalorimittarikin. Yksinään tätä, kuten muitakaan tanssipelejä, tuskin pelaa kukaan, kalorimittarilla tai ilman. Kahdeksan pelaajan party-mode pelastaa, mitä pelastettavissa on, mutta pohjimmiltaan Flow on kuitenkin vain kovin, kovin mitäänsanomaton tanssimatto-tekele.
Tilt.tv:n päästötodistus: No flow.