Fire Emblem on tuttu jo GBA-ajoilta, ja hiukan yllättäen tästä käsikonsoleille kehitetystä pelistä on nyt julkaistu GameCube-versio. Miten GBA-peli kääntyy isoveljelleen?
Hyvinhän se kääntyy. Grafiikkaa on luonnollisesti päivitetty ja nyt liikutaan täysin 3D-ympäristössä, lukuun ottamatta aivan liian harvoin
näytettäviä, käsin piirrettyjä, loistavia animaatioita. Muuten grafiikka on hyvää keskitasoa, ei mitään turhan näyttävää. Ääniä ei ole aseiden efektien ja musiikin lisäksi juuri lainkaan, ja juonta kuljetetaan käytännössä vain suurilla tekstimäärillä.
Kaiken lisäksi Fire Emblem – Path Of Radiance sisältää vain yhden pelimoodin. Unohtakaa minipelit, keräilykortit ja moninpelit, tämä on tasan yhden tempun koira. Huono pelikö siis? Kaikkea muuta. Path Of Radiance ei ehkä pröystäile monipuolisuudellaan, mutta sen minkä se tekee, se tekee tyylillä. Kaikkein tärkein, eli pelattavuus, on kohdallaan. Tämä on sellainen peli, jota on tarkoitus pelata vain viisi minuuttia, mutta ”vähän” myöhemmin havahtuu siihen, että koko muu maa nukkuu jo.
Roolipelielementtejä on mukana vain nimeksi ja suurin osa pelistä keskittyykin taisteluun. Yksinkertaisen kuoren alle kätkeytyy
mukaansatempaavan monipuolinen taistelusysteemi, jonka oppii hetkessä, mutta jonka täydellisen hallinnan opettelemiseen voi käyttää päiväkausia.
On pelissä muutamia puutteitakin, mutta ne tuovat tavallaan lisämaustetta taisteluun. Kuoleminen on monista muista peleistä poiketen lopullista, mitään henkiinherätysloitsuja ei ole. Kauan kehitettyjen hahmojen menetys harmittaa ihan oikeasti. Lisäksi juoni on hiukan ennalta arvattava, mutta hyvin kirjoitettu. Tekstiä on niin paljon, että englannin kieltä taitamattomien kannattaa jättää peli väliin. Muille voi täysin rinnoin suositella tätä jopa yli 30 tuntia peliaikaa lupailevaa strategiapaukkua.
