Final Fantasy Tactics -pelisarja on nähty niin alkuperäisellä PlayStationilla kuin GameBoy Advancellakin. The War of the Lions ei sinänsä tuo pelisarjaan mitään uutta, sillä kyseessä on PSP:lle tehty uusintaversio alun perin vuonna 1997 ilmestyneestä pelistä. Samaan sarjaan kuuluu myös GBA:lle tehty Final Fantasy Tactics Advance -peli.
Peli sijoittuu Ivalicen maailmaan, eli samaan paikkaan, jossa muun muassa Final Fantasy XII tapahtuu, ja sen tarina käsittelee sotatoimia Ivalicen valtakunnan sisällä. Juoni etenee aina välillä todella tyylikkäiden cell-shading -tekniikkaa käyttävien välianimaatioiden avulla. Useimmiten sitä kuitenkin seurataan pelimoottorilla tehtyjen, huomattavasti vaatimattomampien kohtausten kautta. Tarina on hyvin monimutkainen. Se ei välttämättä ole yhtä kuin hyvä, mutta eeppisten sotatarinoiden ystäville pitäisi joka tapauksessa riittää hupia.
Kyseessä on tuttuun tapaan vuoropohjainen taktiikkapeli, jossa pelaaja ohjastaa useita hahmoja yläkulmasta kuvatulla taistelukentällä. Kokemuspisteiden karttuessa taistelujen lomassa pelaajan joukot oppivat uusia erikoiskykyjä, ja tarjolla on roppakaupalla erilaisia ammatteja sekä muita erikoistumismahdollisuuksia. Hahmojen ohjaaminen ja taistelujen läpikäyminen on yksinkertaisesti hauskaa ja sujuvaa puuhaa. Jos pitää vuoropohjaisista taistelupeleistä, The War of the Lions onkin erinomainen hankinta.
On mukava, ettei The War of the Lions ole ihan pelkkää vanhan lämmittelyä uusilla grafiikoilla. Mukana on paljon uuttakin – välianimaatioita, hahmoja, episodeja ja syvempiä juonikuvioita. Merkittävin uudistus on mahdollisuus hyödyntää PSP:n langattomia ominaisuuksia moninpelissä, peliä voi nimittäin nyt pelata myös kaverin kanssa yhteistyössä.
Jostain on pakko valittaakin. Ensinnäkin peli alkaa pian toistaa itseään. Riippuu täysin pelaajasta, kuinka paljon tämä harmittaa. Isompi ongelma on verkkaisuus. Tarinan edetessä tekstiä tulee ruudulle melko paljon. Ärsyttävän usein teksti matelee ruudulle ns. amerikkalaisen lukijan vauhtia, eikä sitä voi nopeuttaa tai ohittaa mitenkään. Se ei haittaisi kotona pelatessa, mutta kun kyseessä on reissussa kulkeva käsikonsoli, se on todella typerää – tällaiset vuoropohjaiset pelithän ovat muuten käsikonsoleilla parhaimmillaan.
Tästä huolimatta The War of the Lions on todella sujuva ja hauska peli. Tarinassa riittää ihmeteltävää siitä kiinnostuneille, ja varsinainen toiminta toimii hyvin niillekin, jotka eivät välitä juonesta.
PÄÄSTÖTODISTUS
Hauskaa vuoropohjaista toimintaa
