Fight Night Championin tarinatila alkaa brutaalisti. Päähenkilö Andre Bishop on vankilassa. Miksi? Sitä ei alussa selitetä. Lyhyen vankilaottelun jälkeen mies hakataan suihkussa henkihieveriin. Tästä alkaa noin viisi tuntia pitkä tarina, joka on täynnä nyrkkeilyelokuvien kliseitä aina vanhasta, kaikkitietävästä ja jääräpäisestä valmentajasta lähtien.
Tarinatilassa älykäs taistelulaji taantuu typeräksi kostotarinaksi, jossa ajattelulle ei jää sijaa. Onneksi mukana on tänäkin vuonna uratila, jossa itse luotua nyrkkeilijää ohjataan uralla eteenpäin. Myös aidoilla äijillä voi toki otella. Jos haluaa ohjata Mike Tysonin juniorisarjasta uran huipulle, sehän passaa.
Lyöntijärjestelmää on yksinkertaistettu edellisestä Fight Nightistä. Edellisessä versiossa piti kieritellä tikkua mitä erilaisimmilla tavoilla. Nyt lyönnit suoritetaan oikeaa tikkua vääntämällä. Tämä ohjausmetodi toimii hyvin. Myös suojaaminen on tärkeää, ja tasapainoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Lyönnit ja lepääminen on suhteutettava oikein, eikä koko ajan voi hyökätä. Vaikeustasoja on viisi erilaista, joten jokainen löytää varmasti oikean tasapainon turpaanannon ja -oton välillä.
Aloittelevalla nyrkkeilijällä on mukava nousta rankingissa, mutta alun nyrkkeilijä on melko voimaton taistelija. Eihän kukaan aloitellessaan tyrmäysiskuja heti lyö, mutta uratilan alussa tuntuu jatkuvasti siltä, että iskut ovat pumpulia. Lisäksi uratilan harjoittelu on pahimmillaan todella ärsyttävää ja monotonista puuhaa. Sponsorisopimusten hankkiminen on turha uudistus. Nettipelaajille pelivaihtoehtoja on lukuisia, ja erilaisia turnauksia riittää.
Audiovisuaalisesti peli toimii, kunhan sen tyylittelyyn tottuu. Tyrmäyksen hetkellä vastustajalta pursuaa aina litrakaupalla hikeä, veri tahraa lattioita kuin teurastamossa ikään, ja osumaa ottavien naamat värisevät iskun voimasta hidastuksissa. Hauskaa tämä toki on, mutta vähempikin mässäily olisi riittänyt. Nyt jatkuvat tehosteet syövät omaa uskottavuuttaan ja tarpeellisuuttaan. Peli myös nykii välillä pahasti, etenkin välivideoiden aikana.
Puutteistaan huolimatta Fight Night on silti paras nyrkkeilypeli vähään aikaan. Sen tarinatila on lyhyt, mutta toimii mainiona parin illan puuhasteluna. Uusi lyöntijärjestelmä on selvää edistystä vanhaan verrattuna, ja tuo aloittelijatkin peliin uudella tavalla mukaan.
ARVOSTELIJA
JARKKO FRÄNTILÄ
PÄÄSTÖTODISTUS
Nyrkkeilypelien ystäville, mutta ei oikein muille.
