FIFA 2003

02.11.2002

Futispeleistä pitäville on tänä syksynä tarjolla melkoisesti valinnanvaraa. Vanhojen mestareiden rinnalle on noussut lukuisia uusia yrittäjiä, joista osa on jopa onnistunut tuomaan pelityyppiin jotain uutta. Nyt tarkastelussa oleva peli ei kuitenkaan edusta haastajia, vaan vuosikausia markkinoiden huipulla pysytellyttä FIFA-sarjaa. FIFA 2003 edustaa EA:n urheilupeleille tyypillistä linjaa, sillä edelliseen painokseen verrattuna se sisältää vain hieman viilatumman grafiikan ja pari mainitsemisen arvoista pelillistä uudistusta.

Tarjolla on siis jälleen varsin arcade-henkistä jalkapalloilua, jota on tosin yritetty viedä entistä realistisempaan suuntaan. Huomiota on tänä vuonna kiinnitetty etenkin pelivälineen liikkeeseen. Pallo ei enää pysy tiukasti sitä kuljettavan pelaajan jalassa, vaan poukkoilee tilanteesta riippuen varsin realistisen oloisesti. Tämä tekee etenkin flipperimäisistä maalinedus-tilanteista huomattavasti uskottavampia, ja tuo puolustuspelaamiseenkin hieman enemmän syvyyttä.

Kontrollipuolella merkittävin uutuus on DualShockin oikeanpuoleista tattia hyödyntävä harhautussysteemi, jonka avulla pelaaja voi kontrolloida pallollisen miehen edesottamuksia entistä tarkemmin. Peukalon siirtäminen pois syöttönapeilta ei ole täysin luontevaa, mutta pienellä harjoittelulla homma alkaa sujua. Erilaisia harhautuksia olisi mahtunut mukaan vielä ainakin pari kappaletta, mutta muuten idea on yllättävän toimiva.

Sama pätee myös erikoistilanteiden toteutukseen, jota on hiottu huomattavasti. Palloon laitettavan kierteen voi valita nyt erittäin tarkasti, ja laukauksen onnistuminen määritellään golf-peleistä tutun voimamittarin avulla. Tämä mahdollistaa niin millintarkat kulmatilanteet kuin upeat vapaapotku-maalitkin. Systeemi olisi tosin kaivannut vielä pientä viimeistelyä, sillä edestakaisin heiluva viisari reagoi napin painallukseen pienellä viiveellä. Sama jäykkyys näkyy pelituntumassa yleisemminkin. Pallonpotkijoiden hallitseminen vaatii nimittäin tavallista enemmän hakemista, ja pelikokemus jää opettelun jälkeenkin hieman kankeaksi.

Myöskään kanssapelaajien tekoäly ei vakuuta. Kentällä näkyy aivan liikaa paikallaan seisoskelevia ukkoja, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa osallistua ottelutapahtumiin lainkaan. Hyökkäyspäässäkään pelaajien liikkuminen ei vastaa kovin hyvin sitä, mitä futiskentillä on yleensä totuttu näkemään. Tilanteiden rakenteleminen onkin ajoittain varsin ongelmallista, kun vieressä seisovat joukkuetoverit eivät lähdekään odotettuun pystyjuoksuun, vaan hivuttautuvat vähitellen kohden keskialuetta.

Aivan kelvoton pakkaus tekoäly ei kuitenkaan ole, sillä toisinaan hyökkääjät saavat aikaan myös erittäin näyttäviä kuvioita. Se kuitenkin kaipaisi hieman varmempaa otetta ottelutapahtumista. Idioottivarmoista maalikikoista ja vastustajien täysin ennakoitavissa olevista rutiineista onsentään päästy vähitellen eroon. Myös pelin vaikeusaste alkaa olla kohdallaan. Amatööri-tasolla pelaaja vie ja tekoäly vikisee, mutta maalimäärät pysyvät varsin kohtuullisina. Vaikeusasteen noustessa haastavuus lisääntyy huomattavasti, ja otteluiden lopputuloksetkin alkavat tuntua realistisilta.

Pelimoodi-valikoimasta löytyvät taas tuttuun tapaan ystävyysottelut, sarjat ja turnaukset. Uutena kokelaana rivistöstä löytyy seurajoukkueiden välinen mestaruus-mittelö, jossa Euroopan huiput kamppailevat keskinäisestä paremmuudesta. Eli jotakin saman tapaista kuin Champion’s League, mutta ei oikeastaan sinne päinkään. Rakenteeltaan kyseessä on nimittäin melko tavallinen kahdeksantoista joukkueen liiga.

Pelin tarjontaa voisikin hyvällä syyllä kutsua mielikuvituksettomaksi. Sen ainoa todella nokkela idea on uusi harhautussysteemi, joka tuo pelaamiseen mukavasti syvyyttä. Tämän lisäksi muut futispelit voisivat ottaa oppia myös Fifan statistiikoista, joista pelaaja näkee mm. ottelun aikana tehtyjen laukausten paikat. Muuten tarjonta on kontrolleja ja pelimoodeja myöten hyvin rutiininomaista jälkeä. Myös editointi- ja harjoittelumahdollisuuksien puuttuminen jäänee harmittamaan monia.

Graafisesti kaikki on tietenkin hienompaa, tarkempaa ja kauniimpaa kuin ennen. Kaikki ei kuitenkaan ole pelimoottorin suhteen aivan kohdallaan. Silmään pistää etenkin animaatiotyöskentely, jonka vuoksi pallonpotkijat näyttävät hidastuksissa ja muissa välipätkissä häiritsevän kömpelöiltä. Tekniikka olisi kaivannut muutenkin vielä pientä viilausta, sillä pelaajavaihtojen kohdalla esiintyvät lataustauot ja ajoittain nykivä grafiikka eivät ole futispeleissä kovin toivottavia ominaisuuksia. Äänipuolella yleisön mylvintä seuraa ottelutapahtumia hyvin, ja selostajat hoitavat hommansa mallikkaasti, vaikka heitä voisikin syyttää lievästä kliinisyydestä.

Pro Evolution Soccer ja tuorein This is Football ovat viimeisen vuoden aikana tuoneet jalkapallopeleihin paljon uutta. EA luottaa kuitenkin edelleen vanhoihin ideoihin ja pelisarjan maineeseen, eikä jaksa juurikaan uudistaa peruslaadukasta tarjontaansa. Tämä näkyy myös FIFA 2003:ssa. Se on pohjimmiltaan varsin laadukas ja viihdyttävä futispeli, joka kuitenkin tuntuu kilpailijoidensa rinnalla häiritsevän kuivakalta kokemukselta.