Suurstrategioiden ystävien keskuudessa Europa Universalis ja sen sisarpelit ovat jo käsite. Nyt Paradoxin suunnittelijat ovat ensimmäistä kertaa siirtäneet katseensa antiikin aikaan.
EU: Rome on tuoreen Europa Universalis kolmosen pelimoottorin päälle rakennettu megaluokan valtiosimulaattori. Pelin ajanjakso kattaa Rooman nousun, alkaen Pyrrhoksen kuuluisista voitoista ja päättyen Rooman muuttumiseen tasavallasta keisarikunnaksi hieman ennen ajanlaskumme alkua.
Rome on hyvin samanlainen kuin muutkin EU-sarjan pelit. Mitä tahansa valtiota voi pelata, aloitushetken voi valita vapaasti eikä voittoehtoja ole. Peli ei seuraa orjallisesti historiaa, vaan Carthagolla voi tuhota Rooman ja katsoa mitä sitten tapahtuisi. Todella pelottomille on tarjolla jopa 32:n pelaajan moninpeli, jossa useampi pelaaja voi myös johtaa samaa valtiota.
Romessa pelaaja määrää kaupasta, uskonnosta, tutkimuksesta, diplomatiasta ja armeijoiden varustamisesta. Kaikkea voi hoitaa joko ylimalkaisesti tai loputtomiin viilaillen. Uutuutena pelaajan on myös huolehdittava valtionsa aatelisista. Joka maassa on omat mahtisukunsa, joiden vesat täyttävät politiikan, sotalaitoksen ja tutkimuksen johtopaikat. Paitsi että parhaat miehet kannattaa pitää tärkeimmillä paikoilla, on myös pidettävä silmällä epälojaalia ainesta.
Toinen murheenkryyni ovat barbaarit, jotka ajoittain vyöryvät sivistymättömiltä alueilta suurina laumoina ryöstämään ja riehumaan. Nämä rellestäjät voi tietysti piestä ja orjuuttaa, mutta nokkela hallitsija voi myös puhua heidät asettumaan aloilleen ja ryhtymään kunnon kansalaisiksi.
Mikään Total War -peli ei ole kyseessä, pikemminkin päin vastoin. Armeijoiden taistelut ovat puisevaa lautapelimäistä nopanheittoa. Epähistoriallisesti ne myös kestävät viikkokausia ja päättyvät toisen osapuolen moraalin murtumiseen, jolloin hävinneitä armeijoita saa jahdata kuukausikaupalla provinssista toiseen.
Kaikesta laajuudestaan huolimatta Rome ei ole ylivoimainen pelattava, kunhan oppii muutamat perusasiat. Kaikki tieto on esitetty käyttöliittymässä ja selitetty huolellisesti. Paranneltavaakin vielä on, koska näin laajaa peliä ei koskaan saa valmiiksi. Onneksi Paradox on tunnettu peliensä hyvästä tuesta julkaisun jälkeen.
Loppujen lopuksi kyse on siitä, paljonko Rooman aika pelaajaa kiinnostaa. Vaikka historiallisuus ajoittain väistyy pelattavuuden tieltä, on Romen syvyys, laajuus ja antiikin tunnelma omaa luokkaansa.
PÄÄSTÖTODISTUS
Ylivoimaisen monipuolinen valtiosimulaattori