Viime vuoden parhaimpiin strategiapeleihin lukeutunut Empire Earth vei strategiapelit eeppisiin mittakaavoihin. Pelin tapahtumat alkoivat tulen keksimisestä ja jatkuivat aina nanoajalle, satojen vuosien päähän tulevaisuuteen. Peli myös menestyi hyvin, ja menestys on nyt poikinut lisälevyn, joka kantaa nimeä Empire Earth: The Art of Conquest.
The Art of Conquest lisää Empire Earthiin yhden uuden aikakauden, avaruusajan. Avaruusaika sijoittuu 2200-luvulle, jolloin Kiina on valloittanut useita Etelä- ja Itä-Aasian maita muodostaen uuden valtion, joka sai nimekseen United Federation of Asian Republics, tuttavallisemmin UFAR. Uuden maan ongelmaksi muodostui ylikansoitus, ja siksi UFAR lähti kurkottamaan avaruuteen. Yhdessä pelin uusista kampanjoista pelaajan onkin varmistettava, että ylikansoituksesta kärsivä valtio valtaa Marsin pinnan siirtokunnaksi kansalleen.
Uuden aikakauden myötä peliin tulee myös uusia yksiköitä, rakennuksia, sivilisaatioita ja muita systeemejä. Merkittävin uudistus on avaruuden hyötykäyttö, joskin avaruus vastaa hyvin pitkälle muiden ajanjaksojen meriä. Avaruusajalla on siis erilaisia kulkuneuvoja, jotka matkaavat avaruuden halki maapläntiltä toiselle. Avaruusajan profeetat puolestaan pystyvät manaamaan meteorimyrskyn vihollisjoukkojen niskaan. The Art of Conquest lisää peliin kaksi uutta sivilisaatiota, Korean ja Japanin. Lisäksi kaikki sivilisaatiot ovat saaneet oman erikoisominaisuutensa. Nämä vaihtelevat erittäin hyvistä sotilasyksiköistä taloudellista hyötyä tuoviin ominaisuuksiin.
Uudet yksiköt ja rakennuksetkin liittyvät valtaosin avaruudenvalloitukseen. Mukana on avaruussatamia, erilaisia avaruusaluksia ja tykkejä, jotka torjuvat avaruudesta tulevia uhkia. Uutena ihmeenä peli esittelee avaruudessa lilluvan jättimäisen avaruusaseman. Uusia sankareita on vain kaksi ja ne molemmat kuuluvat UFAR:n joukkoihin
Pelin kolme uutta kampanjaa sijoittuvat Rooman imperiumiin, toiseen maailmansotaan sekä tietysti tähän uuteen avaruusaikaan. Nämä kampanjat sisältävät yhteensä 18 uutta skenaariota, jotka ovat erittäin laajoja. Kaikkien uutuuskampanjoiden läpäisyyn kuluu kevyesti parikin viikkoa, minkä jälkeen pelaajaa odottavat vielä yksittäiset kentät sekä moninpeli. Pelin parissa kulutettava aika voidaankin laskea useissa kymmenissä, jopa sadoissa tunneissa. Pelin vaikeustaso on edelleen melko korkea. Kampanjoissa pelaaja joutuu taistelemaan jatkuvia vihollisvirtoja vastaan ja yksittäisissä skenaarioissakin tekoäly saattaa pelaajan ahtaalle. On kuitenkin sanottava, että tekoälyn käyttämät keinot ovat hyvin arveluttavia.
Tekoälyn toiminnoissa on muutama erittäin paha sudenkuoppa. Tekoälyn ohjastamat joukot saa nimittäin helposti vedetyksi omaan väijytykseen, sillä kun pahikset avaavat tulen, ne lähtevät miltei aina seuraamaan kohdettaan. Siinä kun sitten kävelee omien tykkien keskelle niin asetelmat kääntyvät päälaelleen, metsästäjästä tulee saalis. Toinen samantyyppinen ongelma liittyy tekoälyn hyökkäysjärjestelmiin. Tietokoneen ohjaamilla yksiköillä on nimittäin paha tapa hyökätä aina samasta kohtaa. Kun ensisijaiset hyökkäyspaikat on kartoitettu, niihin on helppo rakentaa puolustusarsenaalia, joilla hyökkäykset saa pysäytetyksi ennen kuin ne ehtivät tehdä merkittävää tuhoa.
Tekoälyn typeriä ratkaisuja pyritään paikkaamaan eräällä hyvin arveluttavalla keinolla. Tietokone nimittäin huijaa armotta. Sillä tuntuu olevan loputtomat resurssivarastot ja normaalia nopeammat rakentajat. Kun itse olin saanut valmiiksi vasta farmin ja yhden puolustustornin, oli tietokoneella valmiina jo parakit, pari lentokenttää, pari farmia, useita yksiköitä ja paljon muuta.
Itse pelimekaniikkaa ei ole lähdetty muuttamaan. Peli käyttää kivi-paperi-sakset -järjestelmää, eli tietty yksikkö on tehokas toista yksikköä vastaan, mutta avuton kolmannen edessä. Yksiköiden vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen onkin tärkeää, sillä hutiloiden tai vain yhdenlaisilla yksiköillä toteutettu hyökkäys tai puolustus on tuomittu epäonnistumaan, jos vastassa on tekoäly tai edes vähän pelin saloihin tutustunut pelaaja. Käyttöliittymäkin on säilytetty entisellään, joten Empire Earthin ystävät tuntevat olonsa kotoisaksi heti ensi hetkistä lähtien.
The Art of Conquest ei tuo alkuperäiseen peliin paljoakaan merkittäviä uudistuksia, mutta sen sisältämät kampanjat ja yksittäiset tehtävät pitävät pelaajan otteessaan useiden kymmenien tuntien ajan. Empire Earthin ystävät pitävät tästä lisälevystä varmasti, mutta mikäli alkuperäinen peli ei miellyttänyt, tuskin miellyttää tämäkään. Lisälevyä kaupitellaan noin 29 euron hintalapulla varusteltuna, joten täyden pelin hintaa siitä ei tarvitse maksaa.
