Vuonna 1983 kolikkopelihalleihin saapunut Dragon�s Lair on yksi peliteollisuuden merkkipaaluja. Sen laserlevyjä hyödyntävä teknologia pystyi tarjoamaan ennennäkemättömän tyylikästä grafiikkaa, jonka ansiosta pelin eteen saattoi muodostua kymmenien metrien mittaisia jonoja. Innostusta ei vähentänyt edes se, että sisällöllisesti kyseessä oli hyvin yksinkertainen toimintapeli, jossa menestyminen vaati seikkailun yksityiskohtien tuntemista ennakolta. Sittemmin kolikkopelille on julkaistu yli 20 hengenheimolaista lähes kaikille kuviteltavissa oleville alustoille. Niistä tuorein on tänä syksynä Eurooppaan rantautuva Dragon’s Lair 3D: Return to the Lair.
Tulokkaan perusjuoni on täsmälleen sama kuin kaikissa edeltäjissäkin. Paha velho Mordroc käskee lohikäärme Singeä kaappaamaan prinsessa Daphnen ja kuljettamaan tämän linnaansa jotakin kieroa suunnitelmaa varten. Tarinan päähenkilö on urhoollinen mutta melko yksinkertainen ritari Dirk the Daring, joka ihailee Daphnea enemmän kuin ketään tai mitään muuta koko maailmassa. Niinpä sankarimme lähteekin pelastamaan pulaan joutunutta neitoa ja pelaajan on opastettava hänet vaarojen täyttämän linnan halki.
Tyyliltään peli on sarjakuvamainen toimintaseikkailu, jonka anti koostuu taisteluista ja erilaisista pulmista. Molemmat osa-alueet on toteutettu varsin yksinkertaisesti, joten kovin kummoista haastetta peli ei tarjoa. Vihollisten surmaaminen hoidetaan joko miekalla tai varsijousella. Taktiikasta ei ole puhettakaan, vaan vastustajat kaatuvat yksinkertaisia hyökkäyksiä ja torjuntoja yhdistelemällä. Myöskään pulmien ratkominen ei vaadi pienten harmaiden aivosolujen herättelemistä. Useimmiten ongelmista selviää pelkästään hyppimällä ja miekkaa heiluttelemalla. Lisäksi kentät ovat rakenteeltaan niin suoraviivaisia, ettei pelaajan tarvitse tehdä oikeastaan minkäänlaisia valintoja.
Uudenlaisten tilanteiden edessä prinsessa Daphne antaa pelaajalle neuvoja maagisen amuletin kautta. Tämä on tosin enemmän ärsyttävää kuin hyödyllistä, sillä yleensä ongelmat ovat niin yksinkertaisia, että vinkit tuntuvat lähinnä pelaajan älykkyyden aliarvioinnilta. Lisäksi Daphnen kommentit ovat niin kimittäviä ja diivailevia, että pidemmän päälle prinsessan jättäminen Mordrocin kynsiin alkaa vaikuttaa erittäin houkuttelevalta ajatukselta.
Yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta Dragon’s Lair 3D voisi olla melko viihdyttävä toimintapeli, sillä sen kentät ovat kiitettävän monipuolisia ja mukana on riittävästi pieniä bonuksia ylläpitämään pelaajan mielenkiintoa koko muutaman tunnin mittaisen seikkailun ajan. Tulokkaasta irtoava peli-ilo joutuu kuitenkin kovalle koetukselle sen ongelmallisen pelattavuuden vuoksi. Käytettävissä olevien kontrollien monipuolisuudesta huolimatta tuntuma Dirkin ohjaamiseen on erittäin jäykkä. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että sankari ei reagoi jokaiseen napinpainallukseen, vaan pakottaa pelaajan hakkaamaan näppäimistöä useampaan otteeseen lievän paniikin ja ärtymyksen vallitessa.
Toinen pelattavuutta heikentävä tekijä on kamerasysteemi, joka ei pysty seuraamaan sankarin liikkeitä oikeastaan lainkaan. Pelintekijät ovat tiedostaneet ongelman ja pelaajalle on tarjottu mahdollisuus kontrolloida kuvakulmaa joko hiiren tai näppäimistön avulla. Molemmat vaihtoehdot ovat kuitenkin huonoja, sillä toiminnallisissa kohdissa kameran säätämiseen ei yksinkertaisesti jää aikaa. Runsailla äkkikuolemilla varustetuissa kentissä tämä tarkoittaa sitä, että reippaasti yli puolet uusista yrityksistä johtuu erilaisista pelattavuusongelmista. Turhautumiskäyrä nousee siis ajoittain erittäin korkealle.
Grafiikkapuolella peli hyödyntää muodikasta cel shading �teknologiaa. Kuten Dragon’s Lair -sarjan imagoon kuuluu, pelintekijät ovat keskittyneet ennen kaikkea yksityiskohtaisten ja erittäin sulavien animaatioiden luomiseen. Lopputulos on mukavan sarjakuvamainen, mutta mistään leukoja loksauttavasta grafiikasta ei missään tapauksessa ole kyse. Vastaavaa mutta vieläkin tyylikkäämpää jälkeä on nähty nykypeleissä moneen otteeseen. Sama pätee myös äänimaailmaan, joka ei ole kovin korkeatasoinen, mutta sopii pelin graafiseen ilmeeseen erinomaisesti.
Dragon’s Lair -sarjan uusin edustaja saapuu nykyaikaisille pelimarkkinoille pitkälti samoin eväin kuin esikuvansa kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tässä viattoman sinisilmäisessä lähestymistavassa on oma viehätyksensä, vaikka tulokas kärsiikin muutamista pahoista ongelmista. Dragon�s Lair 3D: Return to Lair on ennen kaikkea nostalgiapala, mikä näkyy myös sen hinnassa. Pelin saa mukaansa hieman yli 30 euron panostuksella.
