Super Nintendon Donkey Kong Country -tasohyppelyt olivat aikoinaan kovaa kamaa. Alkuperäinen kehittäjästudio Rare loikkasi taannoin Microsoftin kelkkaan, eikä jatko-osia ole sen koommin kuulunut. Donkey Kong Country Returns syntyikin Retro Studion osaavissa käsissä. Retro on läksynsä lukenut ja uusi Donkey Kong on onnistunut paluu sarjan juurille.
Seikkailu tapahtuu joko yksinpelinä tai samanaikaisesti kahden pelaajan voimin. Moninpeli on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta yhden pelaajan kuolema antaa toiselle vielä mahdollisuudet selvitä, mutta usein myös lisäelämiä kuluu tuplamäärä. Osa kentistä tuntuu olevan suunniteltu lähinnä yksinpeliä varten. Kaverin loikatessa pian häviävälle tasolle liian aikaisin toinen pelaaja pääsee helposti hengestään. Pienestä kohelluksesta huolimatta kaverin kanssa pelaaminen on yksin tahkoamista hauskempaa.
Kontrollit ovat pääasiassa hyvät, mutta miinukseksi napsahtaa heiluttelukontrollien käyttö. Wiimoten vatkaamista käytetään kuperkeikkaan, puhaltamiseen ja maan järisyttämiseen. Välillä kun haluaa jyskyttää maata, apina tekeekin kuperkeikan. Silloin kuolee. Nappiohjausvaihtoehto olisi paikallaan. Äkkikuolemat eivät kuitenkaan yleensä johdu kontrollien tai kenttien epäreiluudesta, vaan useimmiten pelaaja voi syyttää vain itseään.
Vaikeustaso nousee pikkuhiljaa ja viimeiset kentät vaativat jo hyviä hermoja ja refleksejä. Pelkkä pelin läpäiseminen sujuu sentään vaikka ei olisi ammattilaistaitoja. Jos kuitenkin tahtoo kerätä kaikki kenttiin ripotellut bonussälät, nousee haaste aivan uudelle tasolle. Pelin läpäisemisen jälkeen tarjoillaan vielä Mirror-mode, jossa kenttiä voi pelata läpi peilikuvina.
Tasohyppelyn kylkeen tarjotaan kaivoskärryajelua ja tynnyrirakettikenttiä. Rakettikentissä lennetään alati kapenevissa käytävissä kohti maalia. Kentät saavat kämmenet hikoamaan, sillä yksi osuma seinään tai viholliseen tarkoittaa apinan tarun loppua. Kenttien tallennuspisteet on onneksi sijoitettu juuri ennen hankalimpia kohtia.
Graafisesti peli on kaunis ja yksityiskohtainen, sortumatta kuitenkaan turhaan sekavuuteen. Taustat ovat upeita ja tuovat tasoihin syvyyttä. Erityismaininnan ansaitsevat kentät, joissa toiminta kuvataan siluettina. Musiikkipuolella kuullaan svengaavaa vanhojen Donkey Kong -biisien kierrätystä.
Donkey Kong Country Returns palauttaa tasohyppelyä juurilleen, lisäämällä mukaan juuri oikean määrän uutta. Peli tuntuu samaan aikaan tutulta ja hauskalla tavalla uudelta. Tekemistä riittää vielä pelin läpäisemisen jälkeen erilaisen sälän keräämisessä. Kongiviidakon kaikkia saloja ei pääse näkemään ihan parissa illassa.
PÄÄSTÖTODISTUS
Donkey Kongin onnistunut paluu tasohyppelyyn
ARVOSTELIJA
KALLE ESKELINEN