Max Paynen vanavedessä ilmestynyt ja samoja ideoita hyödyntänyt Dead to Rights oli aikanaan ihan pätevä peli. Kunnon toimintaa, mutta ei mitään sellaista, mistä jäisi kerrottavaa lastenlapsille. Nyt kaupoiss aon pelisarjan uusin painos, lisänimeltään Retribution. Tarjolla on jälleen kunnon toimintapläjäys, jossa pahiksia niputetaan hirmuisella tahdilla, mutta edelleen puuttuu se jokin, joka erottaa hyvän pelin loistavasta.
Pelin tapahtumat sijoittuvat Grant Cityyn, jossa rikollisuus kukoistaa. Päähenkilö Jack Slate on kovaotteinen poliisi, joka yhdessä koiransa Shadown kanssa pyrkii panemaan rikollisjärjestöt kuriin lähinnä lahtaamalla. Pelin juoni on hauskan synkkä ja toimii hyvänä taustana jatkuvalle toiminnalle. Juonivetoiseksi peliä ei silti voi moittia, sillä vihollisten hakkaaminen, räiskiminen ja pureminen on Dead to Rights: Retributionin ykkösjuttu.
Jackin kanssa pelaaminen ei tarjoa suuria yllätyksiä. Samanlaista toimintaa on nähty peleissä jo vuosikymmenen ajan. Ammuksia on tarjolla vähänlaisesti, joten on syytä totutella nyrkkitappeluun asein varustettuja mosureita vastaan. Turpiin vetämisessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun toiminta alkaa toistaa itseään jo ensimmäisessä kentässä, kaikki ei ole kohdallaan. Oikein tiukoissa paikoissa pelaaja voi Matrixista tuttuun tyyliin hidastaa aikaa. Vaikka kyseessä ei ole mikään uusi temppu, ajan hidastaminen toimii yhä hyvänä tehokeinona.
Jackin paras ystävä Shadow on myös pelattava hahmo. Muutamassa koirakentässä toimintaa ryyditetään hiippailuelementeillä. Shadown kanssa voi esimerkiksi hiippailla pahaa aavistamattoman vihollisen taakse ja purra tätä niskasta kunnes henki lähtee. Shadow onkin kunnon tappaja. Koiran hyökkäyksen kohteeksi joutuneet pahikset kuolevat nopeasti ja brutaalisti.
Dead to Rights: Retributionin näyttämönä toimiva Grant City on valitettavan hengetön paikka. Lisäksi graafiset yksityiskohdat loistavat poissaolollaan, joten pelimaailma näyttää vaisulta. Äänimaailma on jo huomattavasti parempi kokonaisuus. Ääninäyttelijät hoitavat hommansa kunnialla, ja rytinää sekä pauketta riittää.
Dead to Rights: Retribution ei ehkä ole maailmaa mullistava peli, mutta perusasiat siinä ovat kunnossa. Viimeistelyn puute ja yksipuolisuus jättävät Dead to Rightsin kuitenkin kauas toimintapelien kärjestä. Dead to Rights: Retribution on vähän kuin Die Hard 2 – konsepti on todettu toimivaksi, mutta se viimeinen isku puuttuu.
PÄÄSTÖTODISTUS
PERUSHYVÄÄ TOIMINTAA, MUTTEI JUURI SEN ENEMPÄÄ
– MIKKO MATILAINEN