CivCity: Rome on peli, jossa johdetaan yhtä kaupunkia Civilizationin maailmassa. Nimen lisäksi Sid Meierin pelistä on tuotu tekniikkapuut ja maailmanihmeet. Tämän kuorrutuksen alta löytyy tavanomainen helppo kaupunginrakentelupeli. Tuntuu, että pelintekijät ovat hukanneet tilaisuuden oikeasti uudistaa hieman jämähtänyttä pelityyppiä.
Kaupunki rakennetaan asumusten ympärille. Kaikkia ei tarvitse asuttaa, vaan työmiehet voivat nukkua työpaikoillaan. Mutta vain omassa talossa asuvat maksavat veroja, joita tarvitaan rakentamiseen ja tekniikan tutkimiseen. Asukkaiden tarvitsemia resursseja on helppo kerätä ja käsitellä, jolloin pulmaksi muodostuu kaikkien palvelurakennusten saaminen asutuksen lähelle. Yhä upeammiksi käyviä taloja pitää ajoittain myös siirrellä.
CivCityä pelatessa keksii pian, millaisen mallin mukaan haluaa kaupunkinsa rakentaa. Tätä samaa mallia sitten toistetaan tehtävästä toiseen. Kun tekniikkapuukin tulee aina koluttua läpi lähes samalla tavalla, alkaa meno pian kyllästyttää. Vaihtelua saa taistelutehtävistä, joissa viholliskaupunki lähettää joukkoja pelaajan kaupungin kimppuun. Näissä tehtävissä on haastetta aivan eri tavalla kuin pelkässä rakentelussa. Toisaalta kaupunkitaistelun johtaminen on tuskallista ja virtuaalicaesarit antavat suosiolla ratkaista taistelut automaattisesti.
Pelissä on parinkymmenen tehtävän kampanja. Tehtävien tavoitteena on yleensä rakentaa entistä hienompia rakennuksia ja saavuttaa tietty sivistystaso tai rahamäärä. Kampanjan lisäksi tarjolla on muutama irtotehtävä ja vapaata rakentelua.
CivCityyn tarttuu mielellään, mutta toisto alkaa pian häiritä. Suositellaan pieninä annoksina TV-sarjan välissä nautittavaksi.
Tuomio: Helppo kaupunginrakentelupeli jättää suuremmat uudistukset muille