Castle Strike

11.05.2004

Saksalainen Castle Strike yrittää tuoda uusia ulottuvuuksia reaaliaikaisten strategiapelien joukkoon. Pelilajille tyypillisten valikkojen rakenne on pantu aivan uusiksi, ja ne muistuttavatkin enemmän vuoropohjaisten strategiapelien tyyliä. Tarvittavat käskyt on ryhmitetty saksalaisella järjestelmällisyydellä selkeiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi kaikki avoimet teknologiat löytyvät samasta paikasta.

Monet toiminnat on automatisoitu. Työläisinä toimivia orjia ei tarvitse enää kädestä pitäen ohjata keräämään raaka-aineita tai rakentamaan taloja, vaan niiden hallinta onnistuu yleisemmällä tasollaa. Myös oman armeijan rakentelu on helpompaa. Kaikki yksiköt löytyvät yhdestä valikosta, eikä käskyjä tarvitse kohdistaa yksittäisten rakennusten mukaan.

Mukavien uudistusten ulkopuolella peli kylläkin pätkii ja pahasti. Tekoäly on naurettavaa. Itsepäiset ja typerät yksiköt juuttuvat milloin puiden taakse, ja järjestyksen ylläpitäminen on mahdotonta. Hyökkäyksissä elintärkeitä katapultteja ja muita laitteita ei voi kunnolla ohjata, ja usein oma armeija vajoaa täydelliseen sekasortoon.

Myös grafiikka on alkukantaista. Kolmeulotteisesta maastosta ei korkeuseroja hahmota millään, ja reitin löytäminen hankaloituu. Yksittäiset hahmot ovat rumia ja heikosti animoituja. Tehtävien väliset latteat tarinanpätkät kärsivät surkeasta grafiikkamoottorista ja tekoälystä, ja usein hahmot juoksevat paikallaan tai katoavat mystisesti.

27 tehtävää kestävän kampanjan lisäksi Castle Strike tarjoaa suhteellisen monipuolisen valikoiman moninpelikarttoja. Tosin tervan juonnilta maistunut pelikokemus tuskin houkuttelee ketään tuhlaamaan aikaansa näihinkään.