Blue Dragon on Xbox 360:n pelinavaus mammuttimaisten japanilaisten roolipelien saralla. Aiemmin konsoliropelluksesta on päästy nauttimaan lähinnä Pleikkareilla, joten kun Blue Dragonin taustavoimiksi värvätään käytännössä koko japsiropegenren kehittänyt kolmikko, odotukset ja potentiaali ovat korkealla.
Järkälemäisen pelin aloittaa horisontista kohti vyöryvien purppuranväristen pilvien mukanaan tuoma tuho ja hävitys. Pilvien myötä tulee jättimäisten koneiden armeija, jota paha setä hallitsee lentävästä linnoituksestaan. Viisi sankaria ei aio kuitenkaan alistua ilkiön ikeeseen, vaan he aikovat kukistaa kelmin aikeet maagisten varjojensa avulla.
Pelin juoni olikin kutakuinkin siinä. Suoraviivaisuus on valttia myös hahmoissa, sillä päähenkilön luonne koostuu periksiantamattomuudesta, ja parhaan kaverin piirteiksi riittää se, että hän on poika. Pahiksen salaisuus on, että hän on paha. Surkea rytmitys juonen kuljetuksessa pilaa loputkin mahdollisuudet hienoon eeppiseen kerrontaan.
Kenttäsuunnittelu rajaa kartat pieniin mutta suoraviivaisiin kaistaleihin, joissa ehtii haahuilla minuutin, ennen kuin peli taas lataa jotain. Siellä täällä paarustaa vihollisia, joihin törmääminen johtaa pelin varsinaiseen suolaan eli vuoropohjaiseen taistelemiseen. Tappeluista viidesosa käytetään iskujen valitsemiseen, ja loppuaika kuluu samojen tylsistyttävien animaatioiden töllöttämiseen kerta toisensa jälkeen.
Kunkin sankarin varjo voi erikoistua muutamaan ammattiin, joissa harjaantumalla opitaan uusia kikkoja. Tempuista voi koota itselleen mieleisen neljän tempun paketin, ja yhdistelmillä puuhastelu on ihan viihdyttävää. Erityisesti kykyihin liittyvä tehomittari on näppärä oivallus. Mitä enemmän iskuun lataa voimaa, sitä hitaammin liike suoritetaan, ja sitä useampi hahmo ja vihollinen ehtii tehdä vastaliikkeensä ennen lämärin lähtemistä.
Ei käy kiistäminen, Blue Dragon on karvas pettymys. Se on pelimekaniikaltaan 15 vuotta vanha, grafiikaltaan staattisen muovinen, äänimaailmaltaan yllätyksetön ja juonenkuljetukseltaan ohut. Sille osalle kohdeyleisöä, joka tavaa Final Fantasyt läpi kerta toisensa jälkeen kuin ne olisivat pyhää sanaa, on Blue Dragon ehdottomasti hintansa väärti. Muille peli on ummehtunut muisto menneestä, jolloin tyydyttiin huomattavasti vähempään.
PÄÄSTÖTODISTUS
15 vuotta ajastaan jäljessä oleva roolipeli.
