(Kuva: Ubisoft Sofia / Assassin’s Creed: Liberation)
Assassin’s Creed III on hajanainen, ristiriitainen peli. Siinä on paljon hyvää, mutta kokonaisuus ei pysy kasassa. Siksi esiin nousikin harvinainen mahdollisuus: entä jos Vitalle julkaistu sisarpeli Liberation olisikin kahdesta Assassin’s Creedistä parempi? Ehkä pienemmän alustan hillitymmät resurssit olisivat pakottaneet kehittäjät tekemään timmimmän, toimivamman paketin.
Tavallaan näin kävikin, mutta Liberation kompastuu sarjan kroonisiin perusongelmiin. Uusia ideoita on paljon. Koko peli on esitetty pahiskorporaatio Abstergon luomana sarjasta tutun Animus- teknologian tuotteistuksena, feikkilopputekstejä myöten. Animus sallii käyttäjän kokea historiallisen henkilön muistoja videopelin muodossa. Ideana on, että pahikset muuttavat 1700-luvun lopulla New Orleansissa elävän päähenkilö Avelinen elämän propagandaksi. Hakkeri kuitenkin sotkee suunnitelmia, ja ujuttaa mukaan todellista historiaa.
Pelin mekanismeissa suurin uudistus on mahdollisuus vaihtaa kolmen eri identiteetin välillä. Aveline voi olla ylhäinen nainen, orja tai salamurhaaja. Eri identiteeteillä on eri ominaisuudet, ja on hauska nähdä miten paljon maailma muuttuu vain vaatteita vaihtamalla. Myös New Orleansin kaupunki ja erityisesti läheiset rämeet on tehty hienosti. Ympäristö on ilmeikkäämpi kuin Assassin’s Creed III:n itärannikko.
Alussa peli näyttäisikin lunastavan lupauksensa. Valitettavasti mitä pidemmälle Liberationia pelaa, sitä enemmän hutiloitu pelimekaniikka ärsyttää. Ongelma on yksinkertainen: ohjaus tekee mitä sattuu. Avelinen pitäisi hypätä katolta olkikasaan, mutta hän hyppääkin jalkakäytävälle ja kuolee. Kun pitäisi kiivetä pölkylle, Aveline hyppää sen yli. Sulava ninjailu muuttuu kömpelöksi koheltamiseksi. Muissakin Assassin’s Creed -peleissä käy samoin, mutta nyt ohjauksen ongelmat ovat pelaajan yleisin kuolinsyy.
Liberation on Assassin’s Creed -pelisarjan musertavan julkaisutahdin uhri. Jos peli olisi ehditty hioa kunnolla, olisi se voinut olla hyvä. Nyt kun pelejä pitää puskea ulos useampi joka vuosi, ei viimeistelyyn ole aikaa.
ARVOSTELIJA
JUHANA PETTERSSON
PLUSSAT
YHTENÄINEN
UUSIA IDEOITA
MIINUKSET
RIKKI
SARJAN PERUSONGELMAT
PÄÄSTÖTODISTUS
Paljon hyviä ideoita, mutta pelin perusmekanismit eivät toimi.