Kun Ultima Onlinen menestys osoitti aikoinaan nettiroolipelien olevan kannattavaa liiketoimintaa, myös Microsoft kiinnostui aiheesta. Yhteistyö Turbine Entertainmentin kanssa synnytti Asheron�s Callin, joka vei pelaajat seikkailemaan Derethin fantasiamaailmaan. Se herätti huomiota ennen kaikkea kuukausittaisilla erikoistapahtumillaan ja epätavallisella alamaisuus-systeemillään, joka liitti hahmot toisiinsa pelin sisäisin sitein. Nyt projekti on edennyt toiseen osaansa, joka kulkee lisänimellä The Fallen Kings.
Myös jatko-osan tapahtumat sijoittuvat Derethiin, mutta maailma ei enää näytä samalta kuin ennen. Kymmenisen sukupolvea sitten käyty sota aiheutti valtaviin mittasuhteisiin yltäneen maagisen katastrofin. Sen seurauksena syntyneet hirviöt pakottivat maailman asukkaat piiloutumaan maanalaisiin suojiin, joista poistuminen alkaa olla turvallista vasta nyt. Pelaajien luomat hahmot kuuluvat ensimmäisiin tiedustelijoihin ja uudisraivaajiin, joiden on määrä rakentaa uusi maailma tuhoutuneen tilalle.
Huomattavilla Earthdawn-vaikutteilla varustettu taustatarina kertoo melko paljon myös siitä tyylistä, jolla Fallen Kings ja sen pelimaailma on rakennettu. Pääpaino on seikkailemisella, tehtävien suorittamisella ja hirviöiden lahtaamisella, kaiken muun jäädessä huomattavasti vähemmälle. Vaikka tällainen toteutustapa sopii fantasiaympäristöön erinomaisesti, lopputulos ei ole täysin onnistunut. Se kärsii ennen kaikkea suoraviivaisista ja mielikuvituksettomista seikkailuista sekä erämaa-taisteluiden vastapainona toimivien sivistyneiden alueiden ja varsinaisten roolipeli-mahdollisuuksien puutteesta. Etenkin hirviönhippaan ja esineiden etsimiseen perustuvat tehtävät käyvät pidemmän päälle puuduttaviksi, vaikka niitä maustetaankin ajoittain kiinnostavilla pelimaailman taustatarinaan liittyvillä osuuksilla.
Eniten vaihtelua hahmojen elämään tuovat kuukausittaiset erikoistapahtumat, joiden avulla pelintekijät kuljettavat juonta eteenpäin ja lisäävät palvelimille jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Niiden ansiosta maailmassa on tiettyä jatkuvuutta, joka tuntuu osittain puuttuvan muista nettiroolipeleistä. Alkuvaiheessa juonenkäänteet ovat pääasiassa kehittäneet edelleen tarinan perus-lähtökohtia ja tiputelleet vihjeitä jatkuvasti kasvavasta kaaoksesta, mutta tulevaisuudessa pelaajilla on todennäköisesti edessään myös muutamia hyvin suuria mullistuksia.
Jatkuvan tarinallisuuden lisäksi pelintekijät ovat pyrkineet myös hahmoista koostuvien yhteisöiden luomiseen. Tähän onkin annettu paljon erilaisia mahdollisuuksia. Jokainen sankarikokelas voi halutessaan liittyä yhteen kolmesta kuningaskunnasta, vannoa alamaisuutta jollekin toiselle hahmolle, kerätä omia vasalleja ja muodostaa seikkailijaporukan muiden pelaajien kanssa. Kussakin tapauksessa yhteistyöhön on helppo ryhtyä ja useimmiten se myös toimii halutulla tavalla.
Kuhunkin vaihtoehtoon liittyy omat etunsa ja velvollisuutensa. Esimerkiksi kuningaskunnat antavat jäsenilleen tiettyjä erikoiskykyjä, mutta vetävät heidät mukaan keskinäisiin sotiinsa. Alamais-systeemistä on puolestaan apua niin kokemuksen keräämisen kuin varmojen ystävienkin suhteen, mutta se myös velvoittaa hahmoa auttamaan muita samaan liittoumaan kuuluvia. Minkäänlaiseen yhteistyöhön ei ole pakko ryhtyä, vaan lähes kaiken voi halutessaan tehdä yksinkin. Vuorovaikutus muiden pelaajien kanssa on kuitenkin yksi pelityypin kiehtovimmista piirteistä, joten sooloilu voi johtaa melkoisen puisevaan kokemukseen.
Vaihtelua hirviöiden lahtaamiseen on pyritty luomaan myös muutamilla kiinnostavilla taidoilla ja ammateilla. Näitä ovat esimerkiksi mahdollisuus lemmikkien kouluttamiseen ja omien esineiden luomiseen joko vanhoja tavaroita tai erityisiä ainesosia yhdistelemällä. Näistä jälkimmäinen on synnyttänyt pelin sisälle oman muovaajien yhteisön, jonka tavoitteena on yksinkertaisesti entistä parempien ja vaikeampien esineiden valmistaminen. Valitettavasti ominaisuuden kiehtovuutta vähentää hieman tiukka reseptipohjaisuus ja se, että hirviöiltä löytyvät aarteet ovat usein pelaajien luomuksia parempia.
Tekniikka-puolella peli kompuroi häiritsevän paljon ja etenkin erilaisia palvelin-ongelmia esiintyi testijakson aikana säännöllisesti. Tavallisimmin oikutteli pelaajaryhmien sisäisestä kommunikaatiosta huolehtiva chat-palvelu, johon tuntui ajoittain olevan mahdotonta saada yhteyttä. Varsinaisilla pelipalvelimilla samanlaisia ongelmia ei sentään esiintynyt, mutta nekin kärsivät epävarmoista yhteyksistä. Yleisesti ottaen erittäin pelattavalla tasolla pysytellyt nettiviive loikkasi toisinaan niin korkealle, että pelaaminen muuttui väliaikaisesti käytännössä mahdottomasti. Tätä tapahtui riittävästi ollakseen ärsyttävää, mutta ei kuitenkaan niin usein, että se olisi häirinnyt pelattavuutta pahasti.
Kokonaisuuden jäykkyyteen vaikuttaa omalta osaltaan myös uusittu pelimoottori, jonka käyttöliittymässä olisi hieman parantamisen varaa. Pelihahmon ohjaaminen hoidetaan näppäimistöllä ja kaikki muu onnistuu joko hiiren tai näppäin-oikoteiden avulla. Systeemi on periaatteessa intuitiivinen ja suhteellisen näppärä kokonaisuus, mutta se on pilattu muutamilla kömpelösti toteutetuilla yksityiskohdilla. Näistä ehdottomasti pahin on inventaariosysteemi, josta on unohdettu selkeiden symboleiden, nopean saaliin ryöstämisen ja samanlaisten esineiden pinoamisen kaltaiset perusominaisuudet. Kaikki hahmon tavarat löytyvät yhdestä pitkästä listasta, jonka selaaminen on varsin hidasta puuhaa.
Lisäksi pelimoottori vaatii alleen melkoisen tehomyllyn. Testikoneella oli tyydyttävä alhaisen tarkkuustason grafiikkaan, joten minimi-kokoonpanolla pelaamista kannattaa harkita useampaankin otteeseen. Eniten tehoja tuntuu syövän komeasti kumpuileva maasto, sillä yksityiskohtien tai erikoisefektien suhteen tarjolla ei ole mitään ennennäkemätöntä. Grafiikka on pääsääntöisesti kaunista ja paikoitellen vaikuttavaakin, mutta siitä puuttuu kaikenlaisen persoonallisuus, joka saisi pelimaailman tuntumaan oikeasti elävältä.
Pelinä Asheron�s Call 2: The Fallen Kings on hieman hankala tapaus. Sen jatkuvasti kehittyvä maailma on perusidealtaan erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus, mutta muu pelisuunnittelu ei tunnu yltävän aivan samalle tasolle. Yksitotisista tehtävistä on vaikea innostua ja liian suuri osa pelistä keskittyy pelkkään hirviöiden metsästämiseen. Sosiaaliseen kanssakäymiseen yhdistettynä se on periaatteessa kiinnostavaa, mutta ei välttämättä kuukausittaisen pelimaksun arvoista.