Tietokonemarkkinoilla on tarjolla useita erilaisia RGB-valoilla hehkuvia laitteita. Oli kyseessä sitten näppäimistö, hiiri, kuulokkeet tai vaikkapa hiirimatto, kaikkia niitä saa hankittua mitä erilaisimmilla valoefekteillä varustettuna. Mutta mitä jos halajaa väri-iloittelua laitteistoa pitemmälle?
Älyvalaistus ei ole mikään uusi juttu, mutta yllättävän harva on tutustunut sen tuomiin mahdollisuuksiin. Lukuisilla eri valmistajilla on omanlaisensa näkemys siitä, miten älyvalojen tulisi toimia, joten valinnanvaraa piisaa. Tilt tutustui LIFX-älyvaloihin ajatuksena peliympäristön valaiseminen.
Testiin pääsivät LIFX Lighstrip -aloituspakkaus ja siihen liitettävä metrin pituinen Lightstrip Extension. Aloituspakkauksessa tuli kaksi metrin mittaista älyvalonauhaa, joten testattavaa piisasi tällä erää kolmen metrin verran. Toinen testiin saapunut paketti oli LIFX Beam -valopalkkisetti.
LIFX-älyvalot yhdistetään suoraan kodin langattomaan verkkoon. Päinvastoin kuin esimerkiksi Philipsin Ambilight-valot, LIFX-ledit eivät tarvitse mitään erillistä ”siltaa”. Ennen lopullista asennusta on kuitenkin tärkeää ottaa muutama asia huomioon. Ensinnäkin pitää varmistaa verkon kuuluvuus valojen sijoituspaikkaan. Toisekseen täytyy huomioida, että sekä valot että asennukseen käytettävä kännykkä tai tabletti ovat yhdistettynä talouden 2,4 GHz:n verkkoon.
LIFX-valoja operoidaan siis kännykällä tai tabletilla. Sekä Androidille että iOS:lle on tarjolla omat sovellukset. Testissä käytettiin molempia alustoja, joskin iPhonella vain perusmuotoisesti. LIFX tukee myös Applen HomeKittiä.
Sovellukseen on rekisteröidyttävä ja kun on kerran luonut tunnuksen, voi sitä käyttää kaikissa valoja säätelevissä laitteissa. Tässä vaiheessa on hyvä tietää, että ohjauslaitteiden ei tarvitse olla samaisessa WiFi-verkossa, vaan pelkkä mobiiliyhteys riittää. Tämä tuli testattua ihan konkreettisesti siten, että kaveri sääti valoja kokonaan toisesta kaupungista käsin. Ja sehän toimi kuin junan vessa! Vain Androidissa käytettävät valinnaiset widget-säätimet – joilla saa ainoastaan valot nopeasti päälle tai pois – tarvitsevat jostain syystä WiFi-yhteyden.
LIGHTSTRIP-VALONAUHA
Ensimmäisenä testiin iskettiin Lightstrip-valonauha, jonka luonteva sijoituspaikka oli television tausta. Käytössä olevalla kolmella metrillä se ylettyi mukavasti kulkemaan 65-tuumaisen paneelin toisesta alakulmasta yläreunan kautta vastakkaiseen alareunaan. Ennen lopullista kiinnitystä testaamismielessä käytetty Magic-teippi osoittautui täysin päteväksi tavaksi asentaa letku paikoilleen. Mikäli haluaa kuitenkin varmemman kiinnityksen, täytyy kiinnityspinta ensiksi puhdistaa mukana tulevalla liinalla, jonka jälkeen valonauhassa oleva tarrapuoli isketään tösöön kiinni. Tarkassa puuhassa apukädet ovat varmasti muillekin tarpeen!
Valonauha liitetään WiFi-kontrolleriin, joka on taas kytkettävä pistorasiaan. Sitten vain sovelluksen avulla yhdistämään valot kodin verkkoon. Tämä onnistui nopeasti ja muitta mutkitta.
Metrin valonauhassa on 48 lediä, jotka on jaettu kahdeksaan kuuden ledin alueeseen. Näin ollen television taakse asennetussa kolmemetrisessä nauhassa on 24 omaa valoaluetta. Tämä mahdollistaa pehmeästi vaihtelevan värimaailman, joka heijastuu kauniisti seinälle television reunojen mukaisesti. Sehän on toki selvää, että valkoinen seinä on tässä tapauksessa optimaalisin vaihtoehto.
Metrin mittaisessa nauhapätkässä on 700 lumenin valoteho. Kolmella metrillä saakin jo aikaan erittäin kirkkaan lopputuloksen. Mistään koko huoneen valaisemisesta ei puhuta, mutta television taustavalona kirkkaus on enemmän kuin riittävä – niinkin riittävä, että testeissä noin 60-70 % valoteho oli sopivin. Kun kirkkaus ylitti 80 prosentin rajapyykin, alkoi muuntajasta kuulumaan pientä sirinää ja itse valonauhasta erikoista ”huminaa”. Korvat rekisteröivät nämä täysin hiljaisessa huoneessa noin kahden metrin päähän. Pienemmällä valoteholla tai jonkin verran äänekkäässä ympäristössä näitä häiriöääniä ei havainnut. Tämä on hyvä tietää etukäteen, jos on hankkimassa valot juurikin suurikirkauksiseen käyttöön.
LIFX-applikaation käyttö on suhteellisen vaivatonta. Ensimmäistä kertaa käyttöön otettaessa se halusi päivittää valojen laiteohjelmiston. Tämän jälkeen pääsikin sitten rakentamaan huonejärjestelmää. Mikäli täyttää koko huushollin LIFX-valoilla, voi jokaisesta huoneesta tehdä oman ryhmän ja lisätä sen sisälle siellä olevat valot. Homma on varsin selkeä käyttää ja lopputulos on pienen harjoittelun jälkeen ihan toimiva.
Valojen kirkkauden säätäminen sujuu mainiosti softan etusivun liukusäätimellä. Värien ja ”valoanimaatioiden” vaihtamiseen tarvitaan pari klikkausta enemmän. Valittavana on sekä väriteemoja että -liukuja – ja yllätykseksi myös epileptikoille vaarallinen, hyvin rajusti vilkkuva strobotila. ”Animaatioiden” tempoon pystyy vaikuttamaan, joten ne voivat olla rauhallisen hitaasti muuttuvia tai bilemäisiä vauhtiralleja. Valitettavasti ”äänen visualisointi”, jonka pitäisi vaihtaa valoja kännykän mikrofonin kuulemien äänien mukaisesti, ei toiminut alkuunsakaan oikein: lopputuloksena oli aina outoa vilkkumista täysin järjettömässä tahdissa.
BEAM-VALOPALKIT
LIFX Beam -valopalkit ovat mielenkiintoiset ja mahdollistavat paljon ideoita. Paketissa tulee kuusi 30-senttimetristä palkkia, jotka voi kiinnittää toisiinsa muutamalla eri tavalla. Itse kiinnitys tapahtuu näppärästi magneettien avulla.
Kuudesta palkista voi kiinnittää toisiinsa niin monta kuin haluaa. Mukana tulee myös yksi erikoispala, jolla saa palkkeihin 90 asteen kulman. Erikoispalassa on lähdöt molempiin suuntiin, joten palkit on mahdollista asettaa myös T-muotoon.
Palkit on suunniteltu lähinnä seinälle asetettavaksi, mutta koska tässä testissä lähdettiin valaisemaan peliympäristöjä, iskettiin kapulat pelipöytää kiertämään. Tässä kohtaa tulikin ikävä tenkkapoo, sillä erikoispaloja on vain yksi. Tästä johtuen palkit saatiin kiertämään vain pöydän kahta reunaa.
Pöydälle asetettiin kolme valopalkkia. Niiden liittäminen ohjausapplikaatioon onnistui kertalaakista, minkä jälkeen pääsi toteamaan, että käytettävissä on kaikki samat animaatiot ja väriliu’ut kuin nauhoissa. Valotehoa palkeissa on sen sijaan huimat 1200 lumenia; pelipisteestä saakin halutessaan aikaiseksi varsinaisen värihurmion lähteen.
Jokaisessa palkissa on kymmenen eri värialuetta, joten liukuva värimaailma kulkee varsin pehmeästi. Himmeämmillä valotehoilla pelinurkasta tuli todella tyylikkään näköinen etenkin hämärässä huoneessa pelattaessa. Kun käytössä on RGB-valoilla varustettu näppis, hiiri ja ehkä hiirimattokin, on pöytä näiden palkkien lisäämisen jälkeen todellinen ledifanien taivas.
MITÄ JÄI KÄTEEN?
Valoille iskettiin vähän haastetta testisessioiden aikana. Langattoman verkon sammutus, valojen virtajohdon irrottaminen tai sovelluksen kiivas naputteleminen eivät tuottaneet suurempia ongelmia. Ainoa pienimurheinen ”bugi” tuli vastaan widgetin on/off-näppäimen ripeätahtisessa naputtelemisessa, jolloin toiminnot muuttuivat päinvastaisiksi. Samanlaisella nopealla naputtelulla tilanne palasi ennalleen.
LIFX-valot – joita on tarjolla monessa muussakin eri muodossa kuin nauhana ja palkkeina – ovat toiminnaltaan todella mainio ratkaisu väreistä pitäville. Tässä katsauksessa valoja testattiin vain peliympäristön ilahduttamisessa, mutta niille on monenlaista muutakin käyttöä kun antaa vain mielikuvituksen lentää. Valotehoa on mukavasti ja softa toimii varsin uskollisesti. Kun käyttöikääkin luvataan 25 000 tunniksi, ei käyttäjälle jää paljoa nillitettävää.
Paitsi ehkäpä hinta. LIFX ei nimittäin todellakaan ole markkinoiden halvimpia älyvaloja. Kahden metrin valonauhan sisältävällä starttipaketilla on hintaa noin 80 euroa, kun taas lisämetri maksaa kolmisenkymppiä. Beam-valopalkit kustantavat sen sijaan noin 170 euroa.
Hintaa siis piisaa, mutta toisaalta niin myöskin käyttövarmuutta ja kohtuullisen hyvää käyttäjäystävällisyyttä. Itse tuotetta ei voi kuin kehua. Hankinta jääkin sen harkinnan armoille, kuinka paljon haluaa lompakkoaan avata.
Tero uskoi olevansa kylän kovin playboy vilautellessaan makuuhuoneen puolella vähän RGB:tä.