Pelipöydän Transformer – arvostelussa Mad Catz R.A.T. PRO X3 Supreme Edition -pelihiiri

Kun pöytään isketään pätäkkää kolmatta sataa euroa, on pelivälineeksi hankitun hiiren oltava jotain todella erikoista. Ja sitä X3 Supreme myös on.

R.A.T. PRO X3 Supreme Edition on viimeisen päälle viilattu erikoisversio valmistajan R.A.T. PRO X3 -hiirestä. Kyseessä on äärimmäisen persoonallinen peliväline, jota voi tuunata paketin mukana tulevien lisäosien myötä. Ja mahdollisuuksia piisaa, sillä hiiren voi muokata 108 erilaiseen kuosiin.

Transformersia muistuttava hiiri on ensivilkaisulla jopa hieman pelottavan näköinen. Eniten arvelutti sen fyysinen kestävyys, sillä härveli vaikutti pelkän katsomisen perusteella hyvinkin hauraalta ja ronskimpaa pelaamista kestämättömältä. Pari ensimmäistä päivää hiiren parissa menikin sitä hyvin, hyvin varovaisesti käsitellen.

Kiinteällä 180-senttimetrisellä liitäntäkaapelilla varustetun 112 grammaa painavan X3 Supremen omintakeiseen ulkonäköön tottuu varsin nopeasti. Sen jälkeen sitä alkaakin itse asiassa pitämään todella komeana tapauksena. Kun erilaisten kombovariaatioiden jälkeen sai tuunattua paikoilleen itselleen parhaiten sopivat osat, alkoi hiiri näyttämään jopa hykerryttävän kauniilta.

Mutta mistä ihmeen tuunauksesta tässä on nyt oikein kyse? Aloitetaan tutustumalla itse pakettiin.

R.A.T. PRO X3 Supreme Editionin komea laatikko pitää sisällään erikoisesti muotoillun hiiren lisäksi tuunausvälinesarjan, lähes kaikki tarvittavat työkalut sekä reissaamiseen soveltuvan suojaavan kuljetuskotelon. Pieni ristipäämeisseli tulee hiiren virittelyssä tarpeeseen, joten sen puuttumisesta kilahtaa miinusta.

Persoonallisen näköisen ja muotoisen hiiren ulkoasua ja tuntumaa voi siis muokata. Eri vaihtoehdoista saa aikaiseksi erittäin todennäköisesti omaan käteen täydellisesti sopivan kombon. Tuunaussarjassa on setti erilaisia komponentteja, joita voi vaihtaa. Rullapyöriä on kolme jokaisen ollessa erilaista materiaalia. Kämmenspoilereita on myös kolme; toisessa matalammassa on myös ”tuuletusaukot”. Sekä peukalo- että pikkurillispoilereita tarjotaan kaksin kappalein; peukalolle on tarjolla myös ”spoilerivapaa” osa. Lisäksi pohjatassuja on kahdet setit: keraamiset sekä tefloniset.

Rullapyörän saa halutessaan keulimaan kattoa kohti. Tässä asennossa pyörän huippu on noin kolme senttimetriä hiiren päänäppimiä korkeammalla. Erikoisesta asennosta on iloa silloin, kun haluaa käyttää rullan sivuklikkaustoimintoja. Rullaan voi siis ohjelmoida omat toiminnot kun sitä painaa vasemmalle tai oikealle.

Kolmesta kämmenspoilerista itselleni mieluisin oli matalampi aukoilla varustettu versio. Se antoi juuri sopivanlaisen tuen pysyen kuitenkin mukavan ilmavana. Korkein spoileri on sen sijaan käytännöllinen silloin, kun hiiripöytä on tuolin käsinojia matalammalla. Spoilerin voi asettaa kolmeen eri syvyyskohtaan ja se on loistava optio erimittaisia sormia ajatellen; näin esimerkiksi peukalon saa sijoitettua juuri oikeaan kohtaan vasemmassa kyljessä olevia näppäimiä ajatellen.

Peukalospoilereissa sekä toisessa pikkurillispoilerissa on alusta. Tällä tavoin sormet makaavat niiden päällä eivätkä hankaa hiirimattoa vasten. Kun tähän tottui, oli paluu niin sanotun tavallisen hiiren käyttöön yllättävä kokemus. Parin käyttöviikon jälkeen alkoi arvostamaan alustoja todella suuresti.

Pohjatassuja vaihtamalla saa hiireen itsellensä sopivan kitkan. Ne kiinnittyvät magneeteilla ja ovat tuunausosista kaikista helpoiten vaihdettavissa. Muiden osien kohdalla tarvitaankin sitten työkaluja. Osien kanssa näpräillessä täytyy olla huolellinen, sillä ihan noin vaan ei kaikkia palasia vaihdeta. Tämän laitteen kanssa kannattaakin siis tehdä poikkeus ja lukea ohjekirjanen. Se tosin saisi olla hieman selkeämpi: tarkkaa kärsivällisyyttä siis tarvitaan.

Mutta miltä R.A.T. PRO X3 Supreme Edition näyttää konepellin alta?

Magnesiumseoksella toteutettu EXOFRAME-runko on kevyt mutta kestävä. DPI:n saa asetettua välille 50 – 16000 ja moisia voi tallentaa hiiren muistiin neljä erilaista. Optinen Pixart PMW 3389 -anturi ja 50 miljoonaa napautusta kestävät kytkimet pitävät tarkkuudesta ja toimivuudesta huolen. Tekniikan osalta kaikki on siis enemmän kuin kunnossa.

Hiiren kahdessa päänäppäimessä on suorastaan fantastinen tuntuma. Painoherkkyys on aivan täydellinen ja klikkauksien rekisteröinti täsmällistä ja salamannopeaa. Valitettavasti kaikkien muiden näppäimien kohdalla käyttö ei ole yhtä auvoista. Pyörärullan klikkausnäppäimessä on nimittäin hieman liian tiukka vastus. Sama ongelma toistui astetta pahemmin toisen vasemmanpuoleisen spoilerin kanssa Pro-aim-tarkkuustilanäppäintä käytettäessä. Pyörärullan kanssa vielä pärjää, mutta Pro-aimin kanssa alkoi peukalo väsymään ja tilalle oli pakko laittaa toinen spoileri. Sen kanssa ei peukalo enää puutunut, mutta näin ollen yksi tuunausosa jäi täysin turhaksi. Ja mikä pahinta, se oli muodoltaan se paremmin omaan käyttöön sopinut spoileri.

Hiiren näppäimet ja rulla ovat ohjelmoitavissa aivan kuten silmää miellyttävät kaksi Chameleon RGB-lediäkin. Erilaisia profiileja voi tallentaa jopa kymmenen kappaletta. Profiilin valintanäppäin ja siihen liittyvä numeronäyttö on pohjassa. Selittämättömästä syystä hiiri jäätyi kaksi kertaa profiilia vaihdettaessa. Tilanne korjaantui ainoastaan liitäntäkaapelin irroituksella.

Ongelmia tuli myös itse softan kanssa. Ensinnäkään se ei ole ladattavissa ohjekirjan mainitsemassa webbiosoitteessa, mutta oikea latauspaikka löytyi tästä huolimatta nopeasti. Se oli kuitenkin ongelmista pienin, sillä itse softa kaatui useita kertoja testiviikkojen aikana. Pahimmillaan kaatuiluja tuli parikin kertaa päivässä. Eräänä aamuna sovellus ei toiminut enää ollenkaan. Kun uudelleenasennuskaan ei auttanut, alkoi sitkeä selvittely vian löytämiseksi. Turhauttavien vääntöjen jälkeen sovellus alkoi jälleen toimimaan, eikä varsinainen toimimattomuuden syy selvinnyt.

Kuten alussa mainitsin, hiirtä tuli ensipäivinä käsiteltyä todella hellin ottein. Vähitellen sitä oppi käyttämään muutenkin kuin höyhenenkeveästi. Pientä varovaisuutta X3 Supremen suhteen kannattaa kuitenkin harrastaa. Vaikka laitteen runko kestää varmasti isojakin iskuja, päällä on osia, joihin ei kovempaa voimaa kannata kohdistaa. Etenkin hiiren kuljetuksessa kannattaa olla huolellinen – ja sitähän varten paketin mukana onkin kunnollinen kuljetuskotelo. Sanotaanko niin, että älä häslää tai kaada pöydällä olevaa puolentoista litran juomapulloa hiiren päälle. X3 Supremella voi pelata ihan normaalisti ja huolettomasti käyttämällä tervettä perusjärkeä.

Mad Catz R.A.T. PRO X3 Supreme Edition jättää hyvin ristiriitaiset fiilikset. Hillittömän komean näköinen ja vimpan päälle hyvältä tuntuva kuosi vetävät puoleensa kuin hattara sokerinhimoisia. Hiirellä pelaaminen – ja myös työskenteleminen – on suurta nautintoa käden ollessa kuin lepotilassa härvelin erinomaisen ergonomian takia. Loistavat päänäppäimet ja sensorin uskomaton tarkkuus kaikenlaisten hiirimattojen päällä vetävät pisteet lujasti kotiin. Aivan kuten pätevä ja hyvin käytännöllinen kuljetuskotelokin.

Vaan sitten tulee se kuuluisa mutta. Hieman hitaanlaisesti toimivan, mutta niin tärkeän ja auliisti säätömahdollisuuksia tarjoavan softan toistuvat kaatuilut, ja peukalolle sopivimman spoilerin käyttökelvottomuus liian raskaan Pro-aim-näppäimen takia pyyhkäisevät kerättyjä pisteitä palkintopöydältä lattialle. Lisäksi on suorastaan anteeksiantamatonta, että tämänhintaisessa paketissa ei ole tarvittavaa ristipäämeisseliä pienen mukana tulevan kuusiokolomeisselin rinnalla.

Ihana hiiri vähemmän ihanan softan kera. Siinä on punnittavaa ostopäätöstä tehdessä.

Mad Catz R.A.T. PRO X3 Supreme Edition maksaa noin 230 euroa.

”Eikä tässä vielä kaikki! Soita ja tilaa heti, niin saat kaupan päälle hankkia oman ruuvimeisselisi aivan itse!”