Kilpapelaaminen on viime vuosina noussut todella suuren luokan urheiluksi, jonka turnauksia esitetään televisiossa jopa meillä Suomessa. Nyt German Sport Universityn tutkijat ovat saaneet tuloksia, jotka osoittavat e-urheilun olevan lähempänä muuta urheilua kuin arvaisikaan.
Professori Ingo Froböse on tutkinut e-urheilua jo viisi vuotta ja saanut todella mielenkiintoisia tuloksia. Hänen tutkimuksensa osoittavat, että e-urheilu voi olla jopa fyysisesti yhtä vaativaa kuin muutkin lajit, kertoo verkkosivusto DW.
Esimerkiksi e-urheilijoiden kortisolin tuotanto voi olla yhtä korkealla kuin reaalimaailman ralliautoilijoilla. Stressihormoniksi kutsutun kortisolin tuotantoa lisäävät sekä psyykkinen että fyysinen rasitus. Lisäksi kilpailijoiden pulssi voi hyvinkin olla jopa 160-180, eli samaa luokkaa kuin nopeassa juoksussa tai maratonissa.
”Meihin tekivät erityisen vaikutuksen sekä pelaajien motoriset vaatimukset että pelaajien hyvyt,” Froböse kertoo. ”E-urheilijat saavuttavat jopa 400 liikettä näppäimistöllä ja hiirellä yhdessä minuuttissa, eli neljä kertaa enemmän kuin keskivertoihminen. Koko toiminta on myös asymmetristä, sillä molempia käsiä liikutetaan samaan aikaan ja useita aivojen eri osia käytetään samanaikaisesti.”
Tutkijoiden mukaan e-urheilu onkin jopa vaativampaa kuin pöytätennis, jonka pelaajilta vaaditaan todella hyvää silmän ja käsien välistä koordinaatiota.
”Mielestäni e-urheilu on aivan yhtä vaativaa kuin muutkin urheilulajit, ellei vielä vaativampaa,” Froböse toteaa.
Froböse on kuitenkin huolissaan e-urheilijoiden harjoittelusta. Hänen mukaansa pelaajat eivät kiinnitä huomiota fyysiseen harjoitteluun ja sopivaan ravitsemukseen, eivätkä ota tarpeeksi taukoja, joiden välillä keho voisi palautua kilpailujen rasituksesta. Useimmat e-urheilijat keskittyvät harjoittelussaan vain itse peliin, eivätkä esimerkiksi harjoittele vahvistaakseen niska- ja hartija-alueitaan.
”Jos he tekisivät näin, se parantaisi heidän käsivarren alueensa hienomotorisia kykyjä, jotka ovat erittäin tärkeitä kilpailussa,” Froböse kertoo.
Siinä missä useimmat e-urheilijat joutuvat jättäytymään lajista noin 25-vuotiaana refleksien huonontuessa, voisi heidän uraansa Frobösen mukaan pidentää jopa viidellä vuodella paremmalla ravitsemuksella ja fyysisellä harjoittelulla.
