Sykähdyttävästä surrealismista nauruhermoja kutittelevaan absurdiin huumoriin – arvostelussa Karma. Incarnation 1

Karma on lyhyt mutta hurmaava paketti psykedeelistä menoa surrealistisessa maailmassa. Seikkailun yksinkertaisuudesta huolimatta kyseessä on mielikuvitusta niin herkullisesti haastava kokonaisuus, että vaativampiinkin aivopähkinöihin innostuneen kannattaa hetkeksi sukeltaa psykedeelisen madon maailmaan.

07.07.2017

Karma. Incarnation 1 on pienen moskovalaisen indiestudion Auralabin tuotantoa. Runsaasti palkintoja napannut Incarnation 1 on ensimmäinen osa pidemmästä seikkailusta universumin pelastamiseksi. Toisen osan julkaisupäivää ei ole vielä paljastettu.

Karman juoni alkaa siitä, kun päähenkilö Pip lähtee seikkailulle siepatun rakkaansa pelastamiseksi. Universumia suojelleet taikaesineet ovat kadonneet, eikä pelastusretki voi onnistua ennen kuin ne on palautettu takaisin paikoilleen. Kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin pitäisi, ja hurjan lohikäärmeen muodon halunnut Pip herää universumin pohjalta uuteen elämäänsä – matona. Pip etenee matkallaan selvittämällä erilaisia palapelejä, joissa useissa ratkaisuvaihtoehdot ovat jonkinasteisen moraalisen dilemman takana. Mitä enemmän ”pahoja” ratkaisuja tekee, sitä piikikkäämmäksi Pipin ulkomuoto muuttuu. Luonnollisesti tämä vaikuttaa siihen, miten muut otukset pelaajaan reagoivat ja minkälaisia vaihtoehtoja ongelmanratkaisuun on saatavilla. Taustatarinaa avataan pitkin seikkailua erilaisten epämääräisten kuvakollaasien ja ääniefektien avulla, mutta niiden tulkitseminen jätetään pelaajan vastuulle. Tämä johtaa siihen, että ehkä tylsänkin perinteisellä tavalla alkava juoni jää kaiken kaikkiaan aika latteaksi.

Visuaalisesti Karma on uniikki. Kaksiulotteinen point-and-click tarina on sijoitettu maailmaan, joka on ulkonäöllisesti kuin käsinmaalattuja monivärisiä taideteoksia, joista hohkaa läpi vahva surrealismin vaikutus. Päälle on heitetty kasa mustia olentoja, joilla on silmiä, raajoja, lonkeroita sekä tutisevia ja väriseviä osia vaikka muille jakaa. Hirviöiden yleinen olemus on kuitenkin lonkeromerestä huolimatta pääosin suloinen, mikä tekee kokonaisuudesta omalla tavallaan lastenohjelmamaisen. Ulkonäön ohella myös pelin äänimaailma on poikkeuksellinen. Niin ääniefektit kuin taustamusiikitkin ovat neo-aboriginaalibändi ZMEIRADUGAN käsialaa. Muinaisista luolastoista ja viidakoista inspiraationsa hakeva musiikki on luotu erilaisia rumpuja, didgeridoota ja muita erikoisia vempeleitä sekoittelemalla. Luotu äänimaailma on vähintäänkin yhtä psykedeelinen kuin pelimaailmakin. Lopputulos on hurmaava sekamelska, jossa ei oikein osaa päättää mihin keskittyä: ihailemaan taustamaailman ihmeitä, kuuntelemaan moninaista äänimaailmaa vai tökkimään kaikkea mikä ruudulla liikkuu – jos hysteerisiltä naurukohtauksilta ehtii tekemään mitään näistä.

Ohjauksellisesti Karmassa ei normaalin point-and-clickin tyyliin tarvitse muuta kun klikkailla. Psykedeelisessä maailmassa osa ongelmien ratkaisuista on piilotettu täysin irrelevanttien osien taakse. Monissa tilanteissa loogisesta ajattelusta ei ole mitään hyötyä, vaan kaikkea ympärillä olevaa tulee vain tökkiä ratkaisun löytämisen toivossa. Toisaalta summanmutikassa klikkailu voi johtaa myös vahingossa negatiiviseen karmaan, joten etenemistä ei ole tehty täysin mutkattomaksi. Varsinaiset palapelit eivät kuitenkaan ole kovin haastavia ratkaista – seikkailun työstää läpi helposti reilussa tunnissa. Onneksi erilaiset ratkaisumahdollisuudet laskevat uudelleenpeluukynnyksen suhteellisen matalalle, jolloin psykedeelisestä maailmasta voi naureskellen nauttia hieman pidempäänkin.

Kaiken kaikkiaan Karma on visuaalisesti ja äänellisesti vaikuttava paketti, joka nostaa helposti hymyn huulille pelkän sekopäisyytensä avulla. Vaikka älynystyröitä ei haasteta liiaksi ja tehtävää on vähän, jää Karmasta silti positiivinen yleiskuva. Incarnation 1 on ehdottomasti pelaamisen arvoinen, ja sen toista osaa jää odottamaan suurella mielenkiinnolla.

Saatavilla: PC
Ikäraja: Ei PEGI-ikärajaa

Lisää luettavaa