Pelit

Nimensä varjossa – arvostelussa Metroid Prime: Federation Force

Rakastettu Metroid-sarja on ansainnut asemansa pelihistorian ytimessä. SNES-aikojen legendaarinen Super Metroid on toki oma lukunsa, mutta myös GameCuben ja Wiin Metroid Prime -trilogia on poteroitunut moniin sydämiin. Nintendo ei kuitenkaan ole lähtenyt ryöstökalastamaan hittisarjallaan, sillä tuore Metroid Prime: Federation Force on ensimmäinen lisäys saagaan sitten vuoden 2010 ilmestyneen Metroid: Other M -teoksen.

Kivitystuomio – arvostelussa King Oddball

Tamperelainen 10tons julkaisee teoksia melkoisen kipakkaan tahtiin. Vuonna 2003 perustettu yhtiö on erikoistunut yksinkertaisiin metkuihin keskittyneisiin pikkupeleihin, jotka tarjoavat erikoisilla ideoillaan mainiota joskin lyhytikäistä hupia. Samaan kastiin menee myös jo pari vuotta sitten mobiilialustoille ja PlayStation-konsoleille ilmestynyt King Oddball. Nyt teoksesta pääsee nauttimaan myös Xbox Onella.

Kohti ääretöntä ja sen yli – arvostelussa No Man’s Sky

No Man’s Sky on sitten elokuisen julkaisunsa onnistunut nauttimaan lähinnä negatiivista julkisuutta. Odotukset taivaisiin nostaneet pelaajat ovat raivonneet lukuisista petetyistä lupauksista ja No Man’s Skyn menetetystä potentiaalista. Onko kyseessä ainoastaan netti-ihmisten vuosi vuodelta löyhemmät kielenkannat, vai onko viha kehittäjä Hello Gamesia kohtaan aikuisten oikeasti ansaittua? Tässä se tulee: liki äärettömällä universumillaan mehustellut No Man’s Sky.

Kunnian polkuja etsimässä – katsauksessa Dishonored 2

Lyonilaisen Arkane Studiosin neljän vuoden takainen salamurhaajapeli Dishonored oli yllätyshitti, joka nousi korkeimmille sijoille lukemattomilla vuoden pelit -listoilla. Sekä kriittinen että myynnillinen menestys takasi sen, että jatko-osa oli vain ajan kysymys. Marraskuussa ilmestyvä Dishonored 2 onkin odotettu matka takaisin murhamestari Corvon maailmaan. Pelin julkaisija Bethesda esitteli teosta Gamescom-messuilla lyhyen pelivideon verran.

Arvostelussa American Truck Simulator – ”Vaikka moottoritien ajaminen on itsessään varsin tapahtumaköyhää…”

Alkavatko toimintapelit kyllästyttää? Ärsyttääkö urheilupeleissä kun tekoäly huijaa? Ei hätää, nyt on mahdollisuus rauhoittua, sillä American Truck Simulator lähettää pelaajan rapakon taakse kuskaamaan rahtia. Ajatus varsin hidastempoisesta ja pienistäkin ajovirheistä sakottavasta rekkasimulaattorista saattaa tuntua liiankin tylsältä, mutta jotain kummallista vetovoimaa pelistä löytyy.

    Arvostelussa Yakuza 5 – ”erittäin japanilainen peli”

    Yakuza on loistava sarja japanilaisia avoimen maailman rikospelejä, jotka jostain syystä saapuvat Eurooppaan hitaasti tai ei lainkaan. Yakuza 5 on mestariteos, joka ilmestyi Japanissa jo vuonna 2012, mutta lokalisoitiin meille vasta nyt. Se on saatavilla ainoastaan ladattavana versiona, eli kivijalkapelikaupoista sitä on turha etsiä. Kyseessä on PS3-yksinoikeuspeli, joka voi hyvin jäädä suomalaiselle pelaajalle PS3:n viimeiseksi suureksi tähtijulkaisuksi.

      Arvostelussa This War of Mine: Little Ones – ”erinomainen peli”

      Vuosi sitten julkaistu This War of Mine on erittäin tervetullut poikkeus sotapeleihin. Siinä ohjataan sotatoimien keskelle jääneitä siviilejä, jotka henkensä pitimiksi värjöttelevät murjotussa kerrostalossa. Aina on pulaa kaikesta paitsi kurjuudesta. Pelin paranneltu versio, Little Ones, sisältää laajennuksen jossa ohjataan aikuisten lisäksi myös hauraita lapsia.

        Arvostelussa Cibele – ”lyhyt, noin puolentoista tunnin mittainen peli”

        Nina Freeman on amerikkalainen indiepelikehittäjä, jonka uusin peli on nimeltään Cibele. Se on omaelämänkerrallinen kuvaus ensirakkaudesta verkkopelien, fanfictionin ja fanitaiteen maailmassa. Freeman on itse pelissä voimakkaasti läsnä. Se on täynnä hänen selfieitään, ja mukana on nuoruuden runoutta ja vanhoja blogipostauksia. Freeman näyttelee pelin video-osuuksissa itseään.