Shiny Entertainment julkaisi muutama vuosi takaperin erinomaisen ja viihdyttävän toimintapelin, joka totteli nimeä MDK. Peli nautti ainakin kohtuullista arvostelumenestystä ja onnistui keräämään itselleen pienen kultti-maineen. Viime vuonna paremmin roolipeleistään tunnettu Bioware kehitti pelille jatko-osan MDK 2, joka julkaistiin PC:lle ja Dreamcastille. Nyt MDK 2 on käännetty myös Playstation 2:lle ja nimen perään on pultattu mahtipontinen Armageddon. Lisänimelle tässä paketissa ei juuri riitä perusteita, mutta MDK 2 on kuitenkin edelleen erittäin viihdyttävä toimintapaketti.
MDK:n vastahakoisen sankarin Kurt Hecticin elämä kehittyy edelleen varsin masentavaan suuntaan. Tuskin ensimmäisen pelin tapahtumista on selvitty, kun muukalaiset aloittavat jo uuden hyökkäyksen Maahan. Kurtin on jälleen puettava ylleen erikoispukunsa ja lähdettävä tekemään hyökkäysjoukoista haggista. Tällä kertaa Maan puolustajiin Kurtin rinnalle liittyvät myös itse tohtori Hawkins ja tämän kuusiraajainen asehullu robottikoira Max.
Pelattavaa MDK 2 tarjoaa kymmenen pitkän tason verran. Tasot eroavat mukavan paljon toisistaan, sillä eri hahmoille tarkoitetut kentät ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Pessimistisen antisankari Kurtin tärkein työkalu on tohtorin suunnittelema erikoispuku, jonka vakiovarusteisiin kuuluvat loputtomasti ammuksia syöksevän konekiväärin lisäksi tarkkuuskivääri ja eräänlainen laskuvarjo, jonka avulla Kurt voi liitää varsin pitkiä matkoja. Kurtilla pelattavat kentät yhdistelevätkin yksittäisiä voimakkaita vihollisia, tarkkuuskiväärillä ratkottavia ongelmia ja avaria tiloja, joissa puvun liitovarjo pääsee hyvin oikeuksiinsa.
Aseet puolestaan pistävät Maxin hännän vipattamaan ja se myös näkyy robottikoiralle suunnitelluissa kentissä. Useimmat Maxin kentistä ovat puhdasta räiskintää, jossa lukemattomat ja usein myös loputtomat viholliset joutuvat nöyrtymään Maxin tulivoiman edessä. Tulivoimaa kuusiraajaisella robottikoiralla onneksi riittää, sillä Max pystyy käyttämään yhtä aikaa neljää asetta, joita on ripoteltu kenttiin varsin anteliaasti. Vaikka nämä kentät sisältävätkin lähes yksinomaan räiskintää, Maxin asenteen ja tulivoiman ansiosta niidenkin pelaaminen on yllättävän viihdyttävää.
Sankarikolmikon kolmas pyörä Doc Hawkins on maaninen keksijä, joka pystyy erilaisia esineitä yhdistelemällä luomaan täysin uusia aseita ja työkaluja tarpeen mukaan. Ensisilmäyksellä tohtori vaikuttaakin sankarikolmikon mielenkiintoisimmalta jäseneltä, mutta valitettavasti Hawkinsille suunnitellut kentät ovat lähinnä omituinen sekoitus seikkailupeliä ja kolmiulotteista tasohyppelyä. Eri esineitä pystyy yhdistelemään varsin rajallisesti ja mielenkiintoiset ongelmatkin ovat turhan harvassa. Vaikka Hawkinsin atomi-leivänpaahdin lieneekin pelihistorian omaperäisin ase, tohtorille suunnitellut kentät tuntuvat lähinnä ikävältä puurtamiselta muun pelaamisen ohessa.
Vaikka Doc Hawkinsin tasoista ei olekaan onnistuttu tekemään täysin viihdyttäviä, MDK 2 on kuitenkin erinomainen esimerkki omaperäisestä ja hyvin toimivasta pelisuunnittelusta. Kolme erilaista hahmoa tuovat peliin epätavallisen paljon vaihtelua eikä kenttien tarjontaan juuri pääse kyllästymään. Suurin osa tasoista on suunniteltu erittäin hyvin ja ympäristöt ovat sekä ulkonäöltään että arkkitehtuuriltaan mukavan persoonallisia. Lisäksi kaikki on tarinaa, lyhyitä alipelejä ja suuria maalitauluja heiluttelevia avaruusolentoja myöten kuorrutettu oudon kieroutuneella huumorintajulla, joka paikoitellen lipsuu jopa mauttomuuden puolelle.
Myös hahmojen kontrolloiminen on toteutettu erittäin hyvin. Hahmot tottelevat ohjainta herkästi ja toiminta on tilanteesta riippumatta sulavaa. Oletuksena tarjottu nappi-valikoima on tosin hirvittävä, mutta onneksi sille tarjotaan runsaasti vaihtoehtoja ja viritysmahdollisuuksia.
Pelinä MDK2:sta on vaikea löytää mitään suurta huomautettavaa, Doc Hawkinsin osittain epäonnistuneita tasoja ehkä lukuun ottamatta. PS2-käännöksenä MDK 2 Armageddon on kuitenkin parhaimmillaankin keskinkertainen. Pelin grafiikat ovat lähes identtiset Dreamcast-version kanssa eikä pelillisiä muutoksia tai parannuksia juuri löydy. Vaikeustaso sentään on laskettu hieman inhimillisemmälle tasolle. Dreamcast-versio nimittäin oli pahamaineisen vaikea.
Kokonaisuutena MDK 2 Armageddon on kuitenkin erittäin viihdyttävä toimintapeli, jota voi persoonallisen otteensa ja erinomaisen toteutuksensa ansiosta suositella muillekin kuin pelityypin suurimmille ystäville. Pisteitä pudottavat lähinnä muutamat tylsemmät tasot ja rutiininomaisesti tehty käännös, joka saa Armageddon-lisänimen tuntumaan pelkältä markkinointikikalta.
