LocoRoco, tuo pieni ja omaperäisen näköinen, leppoisaa tunnelmaa huokuva pulmapeli julkaistiin Sonyn taskun pohjalle sujahtavalla PSP-masiinalla reilu vuosikymmen takaperin. Laite jäi monien mieleen lähinnä japanilaisjätin epäonnistumisena, vaikka pikkuruudulle saatiinkin vuosien varrella muutamia varteenotettavia nimikkeitä – LocoRocon kivutessa näiden kärkikastiin. Siksipä turhan harvojen herkuksi jääneen seikkailun tuominen nykyraudalle on perusteltu kulttuuriteko Sonyltä.
LocoRocoon ei ole lähdetty kynäilemään kummoista tarinaa, eikä ole tarviskaan. Tavoitteena on saada hellyttävästi hyllyvä LocoRoco-pallero maaliin pomputellen ja pelimaailmaa puolelta toiselle kallistellen. Iloisesti lauleskeleva otus kasvaa matkan varrella jatkuvasti isommaksi röllykäksi, joskin tämän voi ahtaamman paikan tullen myös hajottaa useaksi pienemmäksi palloksi. Maailmaa voi käännellä joko ohjaimen liipaisimilla tai vaihtoehtoisesti kapulaa kallistelemalla. Liiketunnistuksen epätarkkuudesta johtuen liipaisinten käyttö on kuitenkin se optimaalisin kontrollivaihtoehto. Hassunhauskana yksityiskohtana LocoRocot lauleskelevat tarttuvia melodioitaan DualShock 4:n kaiuttimen kautta.
Nelisenkymmentä kenttää on tahkottu muutamassa tunnissa, joskin keräilemiseen taipuvaiset perfektionistit viihtyvät LocoRocon parissa vielä hiukkasen pidempään. Porkkanana on tällä kertaa oman nukkekotimaisen Loco-talon sisustaminen: mitä perinpohjaisemmin kentät koluaa, sitä laajemmat eväät saa lukaalinsa koristeluun. Peli sopii silti luonteensa vuoksi mainiosti lyhyisiin sessioihin – joskus sen 100-tuntisen RPG-eepoksen käynnistäminenkin tuntuu nimittäin liian raskaalta.
Pelimaailma on kaikessa simppeliydessään ihastuttava, sillä erityisesti värikkäät maisemat että mielikuvitukselliset hahmot huokuvat letkeää fiilistä. Korvamatona mieleen jäävät musiikit taas vääntävät leipiintyneemmänkin kriitikon suupielet kohti kattoa. Koko komeus on remasteroitu sinne olohuoneen mekkaan eli televisioruudulle mallikkaasti kokonaisuuden näyttäessä reilusti paremmalta kuin PSP:n pieneltä näytöltä tihrustettuna. Valitettavasti kenttäkokonaisuuksien välissä viljeltävät lyhyet animaatiot näyttävät hieman PaRappa the Rapperin uusioversion tavoin itse emopeliä epätarkemmilta. Tämä pieni puute lienee vain käännöstyön tehneen Sony Japan Studion laiskuutta, sillä varsinaisen pelin kädenjälki on muutoin mainiota.
LocoRoco oli jo ilmestyessään ihastuttavan pirtsakka tapaus, eikä sen tenho ole laantunut lainkaan vuosikymmenessä. Täyden kymmenen pisteen ja sen kuuluisan papukaijamerkin arvoiset musiikit sekä supersimppeli ja uniikki ulkoasu ovat taatusti erityisesti perheen junioreiden mieleen. Toki LocoRoco Remastered piristää mukavasti myös liki keski-ikään ehtineen peliarvostelijan arkea.
Saatavilla: PlayStation 4
Ikäraja: 3 (PEGI)