Vuosittainen ja perinteikäs Call of Dutyjen karttapakettien aalto on jälleen saapunut. Yleensä muutamien kuukausien välein isketään mittelöihin neljä verkkopelikarttaa ja yksi uusi episodi yhteistyöpaukutteluun, on se sitten koskettanut zombeja tai Call of Duty: Ghostsin ”Exctinction” -alienmoodia. Yksi moninpelikartoista on usein uudelleen visioitu versio jostakin vanhemman Call of Dutyn suosikkikartoista. Tämän vuotisen Call of Duty: Infinite Warfaren ensimmäinen karttapaketti kantaa nimeä Sabotage, joka jättää valitettavan ruosteisen maun suuhun sisältönsä puolesta.
Sabotagen moninpelikartat ovat Neon, Noir, Renaissance sekä Dominion. Kolme ensimmäistä mainittua ovat täysin uusia, kun taas Dominion tarjoaa uusintaversion Modern Warfare 2:n Afghan-kartasta. Zombiespektaakkeli on ristitty Rave in the Redwoodsiksi, joka vie pelaajat alkuperäisen kasaripuiston seikkailuista suoraan 90-luvun ravebileisiin.
Neon vie taistelijat virtuaalitodellisuuden kaupunkisotaan. Houkuttelevasta nimestä huolimatta kartta ei suinkaan ole neonvalojen kyllästämää silmäkarkkia. Tylsä valkoisen, oranssin ja sinisen sekasotku ei miellytä silmää eikä tuo fiilistä otteluihin. Ainoan selkeän poikkeuksen tekee kuolemisefekti, joka on perinteisen räsynukkeanimaation sijaan korvattu taistelijan räjähtämisellä siniseksi pikselikasaksi. Kartta on jaettu useaan kerrokseen ja moniin pieniin käytäviin, joten viholliset voivat lymyillä ylläsi tai allasi tuon tuosta. Neon on tarpeettoman suuri ollakseen osana Call of Dutyn kaltaista räiskintää.
Noir puolestaan tuo kaunista, synkkää ja sateista tunnelmaa pelaajalle. Brooklynin ahtaat ja monilukuiset kadut sekä käytävät ovat muuttuneet hienoksi taistelukentäksi. Ahdas kartta tarjoaa enimmäkseen lähitaistelua, mutta iso keskialue tarjoaa mahdollisuuksia myös tarkka-ampujille sekä aggressiivisemmalle rynnäkköpataljoonalle. Noir on todennäköisesti koko karttapaketin paras kenttä niin tunnelmaltaan kuin pelattavuudeltaan.
Karttapaketin heikoin lenkki Renaissance on Neonin tapaan tarpeettoman iso kartta Call of Dutylle. Vaikka tulevaisuuden Venetsian kauniit joet ja rakennukset saavat ihailevia katseita, eivät ne onnistu peittämään pettymystä kentästä. Suuren kokonsa lisäksi Renaissance on levoton kasa käytäviä. Taisteluissa kohtaa harvoin ketään rehellisesti kasvotusten, vaan huomaat kuolevasi uudestaan ja uudestaan selkään keskitetyllä tulituksella. Kartta tarjoaa kulmissa kyttääville ”campereille” kissanpäivät moninaisilla jemmoillaan, jotka taatusti nostattavat rehellisen pelaajan verenpaineen aivan uusiin atmosfääreihin.
Dominion eli Call of Dutyn konkareille tuttavallisemmin Afghan tuo pirteän tuulahduksen lämpöisiä muistoja. Vaikka kartta ei ollutkaan koskaan suosikkejani Modern Warfare 2:sen aikana, on se silti tervetullut mukaan Infinity Warfaren taistoihin. Vaikka Dominionissa soditut taistot käydään usein pitkältä etäisyydeltä, ei kartta ole silti liian iso. Tarkka-ampujat ja rynnäkkökivääreihin turvautuvat ovat kuin kotonaan taistoissa, joten lähitaistelua suosivat jäävät usein jalkoihin. Dominion muodostaa Noirin kanssa karttapaketin paremman puoliskon, joten pettymys ja tyytyväisyys kävelevät lämpimästi käsi kädessä.
Rave in the Redwoods on juuri sitä mitä nimi antaa ymmärtää. Infinite Warfaren alkuperäinen zombiekenttä Zombies in Spaceland oli hauska sekä audiovisuaalisesti miellyttävä tuulahdus 80-luvun musiikkia ja tunnelmaa avaruusteemaisessa huvipuistossa. Rave in the Redwoods paiskaa pelaajat 80-luvulta suoraan 90-luvulle keskelle synkkää leirintäaluetta, jossa ekstaasi ja teknoreivit kohtaavat. Bear Lakeksi ristitty leirintäalue tuo mieleen Friday The 13th -elokuvat, joissa rakas murhaajamme Jason Voorhees pisti teinejä säpäleiksi erilaisin keinoin. Meininki ja fiilis ovat todella identtisiä elokuvien kanssa, mutta edellä mainitut reivibileet on sekoitettu pakkaan. Pelin henki on erittäin tuttu: selviydy mahdollisimman pitkälle, osta erilaisia aseita, kehitä niitä Pack-a-Punch laitteessa ja tutki aluetta. Innokkaimmat fanit voivat yrittää myös selvittää zombiesaagalle ominaisen ”Easter egg” -haasteen, jolla saadaan kentän tarinasta kaikki mehut irti. Rave in the Redwoods on aivan mahtava lisä ensimmäiselle zombiekentälle ja saa odottamaan enemmän kuin tarpeeksi seuraavaa tarinaa. Myönnettäköön kuitenkin, että odotin kentältä edes jonkinlaista ”pääsiäismunaa” koskien Jason Voorheesia. Olisin todennäköisesti laskenut alleni onnesta.
Sabotage on kelpo paketti tuomaan lisää maisemia taisteluihin. Valitettavasti heikommat Renaissance ja Neon saavat täyden hinnan tuntumaan kuitenkin turhan korkealta. Hintapolitiikka on perinteisesti joko sen viisitoista euroa yksittäisistä karttapaketeista tai vaihtoehtoisesti viisikymppiä kausipaketista, jolloin saa kaikki paketit valmiiksi niiden ilmestyessä. Kausipassin omistajat saavat kyllä rahalleen vastinetta kokonaiskuvaa ajatellen, mutta yksittäisenä ostoksena suosittelen odottelemaan kesän alennusmyyntejä.
Saatavilla: PC, Playstation 4, Xbox One (testattu)
Ikäraja: 18 (PEGI)