Hitman: Absolution

18.12.2012

(Kuva: IO Interactive / Hitman: Absolution)

Hitman-pelien päähenkilö on Agentti 47, viivakoodilla varustettu kalju pukumies joka hiippailee ympäriinsä murhaamassa ihmisiä. 47 ei ole mikään sankari, mutta muut hahmot ovat vielä pahempia. Peleistä tulee mieleen nihilistinen italolänkkäri, jossa Clint Eastwood tai Charles Bronson esittää luonnonvoiman kaltaista kostajaa.

Uusi Hitman on nimeltään Absolution, ja siinä on tarinaa liiankin kanssa. Välianimaatiot pyörivät kuin Japani-pelissä ikään, vaikka Absolution onkin tehty Tanskassa.


Pelin vahvuus on isoissa avoimissa ympäristöissä, joissa voi tappaa kohteensa ja hiippailla ympäriinsä haluamallaan tavalla. Ideaali on, että pelaaja saa uhrinsa hengiltä niin että kukaan muu ei kuole. Parhaimmillaan näissä tilanteissa on hienoja oivalluksen hetkiä. Miksi ampua vihollista kun voi myrkyttää tämän kahvin?

Hitmanien tavaramerkki eli mahdollisuus pukeutua erilaisiin valeasuihin on edelleen mukana, ja toimii hyvin. On hauskaa kävellä pahisten päämajaan suoraan etuovesta liikemieheksi naamioituneena. Valeasut toimivat paremmin jos paikalla ei ole ketään jolla on samat vetimet. Siksi on parempi olla putkimies kuin vartija.

Valeasuihin liittyy myös yksi pelin pettymyksistä. Naishahmot on puettu erilaisiin pornoasuihin hotellisiivoojia myöten, joten olisi ollut vain kohtuullista että myös salskea Agenti 47 olisi voinut vetää verkkosukkahousut jalkaansa.

Absolutionin ongelma on, ettei se tiedä vahvuuksiaan. Hyviä ja toimivia kohtia on muutamia, mutta pääsääntöisesti peli koostuu lyhyistä minikentistä joihin on joku yksinkertainen ratkaisu. Jos kentän jaksaa pelata läpi hiippaillen saa enemmän pisteitä. Tallennussysteemi perustuu kuitenkin harvakseltaan ripoteltuihin checkpointteihin, joten kiinni jäädessä on kiusaus ampua kaikki. Aina ei viitsi pelata uudestaan minuuttikaupalla tylsää kyttäämistä yhden virheen takia.

Tuntuukin siltä, että Absolution on peli joka keskittyy varsinkin loppua kohti tiukasti heikkouksiinsa. Ahtaissa kentissä ei ole tilaa omaperäisille ratkaisuille ja ammuskelu on kömpelöä peruspullaa.

ARVOSTELIJA
JUHANA PETTERSSON

PLUSSAT
YKSITYISKOHDAT
VALEASUT

MIINUKSET
PIENET KENTÄT
TALLENNUSSYSTEEMI

PÄÄSTÖTODISTUS
Hitman-sarja on hiippailujen klassikkokamaa, mutta vertautuu huonosti syksyn muihin murhapeleihin.

Lisää luettavaa