Dark Cloud

08.02.2002

Erilaisten pelityyppien yhdistelmät ovat kautta pelihistorian olleet varsin arvaamattomia paketteja. Suurin osa näistä kunnianhimoisista projekteista tuntuu kaatuvan liian monen idean yhdistelemiseen tai siihen, että yksikään yhdistelmäsopan osa-alue ei loppujen lopuksi toimi kunnolla. Ajoittain pelihautomoista ilmestyy kuitenkin markkinoille pelejä, joissa useammasta pelityypistä lainaillut elementit on onnistuttu käärimään tasapainoiseen ja toimivaan pakettiin, jota pelaa suurella ilolla. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on Playstation 2:lle juuri ilmestynyt Dark Cloud, joka yhdistää perinteiseen konsoli-roolipeliin kevyttä kaupungin rakentelua. Lopputuloksena on erittäin viihdyttävä paketti, joka on ehdottomasti PS2:n toistaiseksi paras roolipeli.

Dark Cloudin tarina kertoo fantasiamaailmasta, jota riivaa paha olento nimeltään Dark Genie. Ahneet miehet vapauttavat vuosisatoja vankina olleen djinnin ja huomaavat varsin pian tehneensä erittäin huonon kaupan. Valtavan voimakas Dark Genie yrittää nimittäin pyyhkiä pois kaiken elämän maan pinnalta ja lähes onnistuukin yrityksessään. Väliin tulee kuitenkin keijukaisten kuningas, joka vangitsee pieniä osia maailmasta maagisiin Atla-palloihin ja pelastaa nuoren pojan, josta pitäisi tulla Dark Genien tuhoava sankari. Kuinka ollakaan, tämän sankarikokelaan ohjaaminen uskotaan pelaajan harteille.

Dark Cloudin maailma jakaantuu kahteen osaan: kaupunkeihin ja luolastoihin. Pelin alkaessa kaupungit ovat vain suuria aukioita, jotka ammottavat tyhjyyttään Dark Genien voimien jäljiltä. Aluksi pelaajan tärkein tehtävä onkin lähteä luolastoon etsimään Atla-palloja, joista jokainen pitää sisällään pienen osan kadonneesta kaupungista.

Luolastojen tutkiminen sujuu hyvin toiminta-roolipelimäisessä hengessä. Tavallisessa luolastotasossa on yleensä kuudesta kahdeksaan huonetta, joita yhdistävät mutkittelevat käytävät. Paikkaa kansoittavat erilaiset hirviöt, jotka haluavat luonnollisesti muuttaa terhakkaan sankarin elämän mahdollisimman vaikeaksi ja lyhyeksi. Hirviöiden surmaamisesta ja sieltä täältä löytyvien arkkujen tutkimisesta irtoaa rahaa ja esineitä, joiden avulla seikkailemisesta tulee taas hieman mukavampaa. Kaikkien hirviöiden kanssa ei yleensä ole pakko tapella, mutta sen verran niitä pirulaisia täytyy ainakin surmata, että seuraavalle tasolle pääsyyn oikeuttava avain löytyy.

Tärkein saalis luolastoissa ovat kuitenkin Atla-pallot, joita on jokaisella tasolla tietty määrä. Sankarilla on käytössään keijukuninkaan antama jalokivi, jonka avulla hän voi avata nämä pallot ja varastoida niiden sisältämät maailman kappaleet myöhempää käyttöä varten.

Atla-pallojen keräilemistä lukuun ottamatta Dark Cloudin luolastot ovat siis sangen tyypillisiä lajinsa edustajia. Haastetta tarjoavat lähinnä jotkin viholliset, joiden voittaminen ei aina ole kovin helppoa tai turvallista. Ongelmienratkomista käytävien uumenista ei myöskään löydy, mutta vastaan tulee sentään säännöllisin väliajoin erikoistasoja, jotka muuttavat luolastoverkoston itseään toistavaa rakennetta hieman.

Tavallisesti näillä erikoistasoilla joutuu ohjaamaan yhtä päähenkilön mukaan liittyneistä seuralaisista tai kohtaamaan jonkin merkittävämmän vastustajan kaksintaistelussa. Nämä kaksintaistelut ovat suhteellisen lyhyitä kohtaamisia, joissa pelaajan on painettava tiettyjä nappeja oikeaan aikaan voittaakseen kamppailun. Niiden toteutus olisi voinut olla kiinnostavampikin, mutta tällaisenaankin ne tarjoavat mukavaa vaihtelua tavallisten hirviöiden mättämiselle.

Sankarin aseet ovat yksi Dark Cloudin merkittävimpiä elementtejä, kahdesta eri syystä vieläpä. Ensinnäkin luolastoissa hirviöiden silmitöntä lahtausta rajoittaa se, että jokaisella aseella on rajallinen määrä kestopisteitä. Jokainen isku kuluttaa asetta hieman ja kestopisteiden loppuessa ase hajoaa käyttökelvottomaksi. Aseiden korjaukseen on saatavilla korjauspulveria, mutta joidenkin vastustajien pilkkomista kannattaa silti harkita, mikäli ei halua tuhota asettaan alta aikayksikön. Erilaiset viholliset nimittäin tuhoavat asetta eri tavalla ja esimerkiksi elävien patsaiden hakkaaminen kuluttaa aseen kestopisteitä varsin nopeasti.

Toisaalta aseiden kehittyminen on Dark Cloudin tärkein hahmonkehityksen muoto. Sen sijaan, että tarinan sankari keräisi kokemuspisteitä vihollisia hakkaamalla, nämä kokemuspisteet menevät suoraan aseisiin. Kun kokemusta on kerätty aseeseen tarpeeksi, sen voi kehittää seuraavalle tasolle. Aseen tasonnousun yhteydessä siihen voi myös liittää pysyvästi erilaisia erikoisominaisuuksia, jotka voivat esimerkiksi parantaa sen kestävyyttä tai antaa sille kyvyn tehdä elementteihin perustuvaa vauriota. Vastaavia erikoisominaisuuksia voi liittää aseisiin myös väliaikaisesti aina tilanteen mukaan, mutta tasonnousun yhteydessä niistä tulee pysyviä. Pitkälle kehitetyn aseen ominaisuuksia ei myöskään menetä uusien aseiden myötä, vaan vanhan aseen voi muuttaa eräänlaisiksi laajennuspalikaksi, jolla voi siirtää osan sen ominaisuuksista uuteen aseeseen.

Kun Atla-palloja on kerätty luolastosta riittävä määrä, on aika palata takaisin maan pinnalle ja ryhtyä kokoamaan pallojen sisältämää palapeliä. Kaupungin rakennuspalikat on jaettu rakennuksiin, henkilöihin ja esineisiin. Pelaajan tavoitteena on palauttaa kaupungin jokainen talo alkuperäiseen olomuotoonsa liittämällä rakennuksiin oikeat henkilöt ja esineet. Käytännössä pelaajan on ensin löydettävä rakennukset ja niissä asuvat henkilöt, jotka palautetaan sitten yhdessä takaisin maanpinnalle. Tämän jälkeen kaupunkiin ilmestyneeseen rakennukseen voi kävellä sisälle ja käydä puhumassa sen asukkaiden kanssa. Nämä puolestaan kertovat auliisti, mitä talosta vielä puuttuu, jonka jälkeen puutteet olisi vielä paikattava.

Monet talojen asukkaista esittävät myös toivomuksia siitä, missä heidän talonsa tulisi sijaita. Toiveet vaihtelevat lähellä olevasta kalastuspaikasta siihen, että talon ympärillä leijuisi jatkuvasti miellyttävä ruuan tuoksu. Näiden toiveiden asettamissa raameissa pelaaja saa rakentaa kaupungin haluamallaan tavalla.

Vaikka Dark Cloudin kaupunginrakennus-osio onkin suhteellisen yksinkertainen eikä erityisen monipuolinen, on rakennusten ja niiden asukkaiden toiveiden kanssa näprääminen kuitenkin oudon tyydyttävää puuhaa. Sen viehätys perustuu varmasti pitkälle siihen, että jatkuvasti työn alla olevaan kaupunkiin pääsee aina halutessaan kävelemään ja sen asukkaiden kanssa keskustelemaan. Atla-pallojen metsästäminen luolastosta tuntuu erittäin mielenkiintoiselta, kun tietää, että jokaisen löytyvän rakennuksen näkee pian konkreettisesti edessään.

Dark Cloudin kehitystiimin luovuus näkyy myös pelin erinomaisessa käyttöliittymässä. Hirviöitä vastaan taistelemisesta on tehty helppoa: kohteensa voi valita yhdellä napilla, hyökkääminen onnistuu toisella ja loitsuesineitä voi halutessaan käyttää kolmannella. Hahmo tottelee komentoja erittäin hyvin ja virheistä voi syyttää käytännössä vain itseään. Kaupungissa eri talojen pyöritteleminen on helppoa ja siirtyminen rakennustilasta kävelytilaan tapahtuu sulavasti. Joihinkin valikoihin olisi kaivannut hieman loogisempaa suunnittelua, mutta käytännössä Dark Cloud tottelee peliohjainta lähes esimerkillisen hyvin. Lisäpisteitä irtoaa myös siitä, että pelitiimi on onnistunut pitämään PS2-pelejä tähän asti vaivanneet latausajat erittäin lyhyinä.

Graafisesti Dark Cloud käyttää japanilaisten suosimaa sarjakuvamaista anime-tyyliä. Tämä tyyli ei ole koskaan ollut kaikkien mieleen, mutta ainakin allekirjoittaneelle Dark Cloudin grafiikka maistuu. Animaatiotyöskentely on erinomaista ja hahmojen ulkonäköönkin on paneuduttu. Kaupunkiympäristöt ovat kaikessa värikkyydessään erittäin onnistun
eita, mutta luolastoissa pelin muuten tyylikästä ulkoasua häiritsevät hyvin yksitoikkoiset tekstuurit ja tasot, jotka eivät yhdessä luolastossa eroa mitenkään toisistaan. Hieman enemmän vaihtelua olisi kaivattu. Äänipuolelta pisteet täytyy antaa erinomaisille taustamusiikeille, mutta muuten audiomaailma on aika keskinkertainen.

Kokonaisuutena Dark Cloud on yksinkertaisesti hauska peli. Pidemmän päälle siitä puuttuu syvyyttä, jonka takia peliä tuskin jaksaa pelata useampaan kertaan lävitse, mutta se ensimmäinen kerta on ainakin kaikille rooli- ja seikkailupelien ystäville kokemisen arvoinen. Luolastoihin pelissä olisi kaivannut hieman enemmän vaihtelua, mutta toisaalta rakenteleminen ja hirviöiden mättäminen ruokkivat tässä pelissä toisiaan onnistuneella tavalla. Dark Cloud palkitsee pelaajaa onnistumisista ja etenemisestä jatkuvasti, joten sen parissa viihtyy erinomaisesti.

Lisää luettavaa